20. lokakuuta 2011

Höpinöitä

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi hankkia tytöille uudet valjaat. Oikeastaan pipan ekat valjaat ja oskulle uudet vanhojen hurttien mentyä rikki. Katselin ja pyörittelin kaupoissa kaikenmoisia valjaita, mutta mitkään ei oikeen tuntuneet hyviltä. Iidan pojilla näin topcaniksen säädettävät y-valjaat, jotka vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta. Oma projektinsa olikin sitten löytää kauppa mistä moisia löysi, himpun verran taisivat olla jo vanha malli. Antassu-verkkokaupasta löysin vielä m-koossa valjaita ja vielä halvimpaan hintaan. Värien valinta pohdinnasta ei parane edes mainita :) Valjaat on olleet kohta viikon käytössä ja pidän niistä kovasti. 
Samalla rahantuhlausvimmalla pistin tilaukseen zooplussasta nahkaiset hihnat. Nooh hihnat ei ihan sitä ollut mitä olin ajatellut. Hieman ronskimmat, ihan kuin olisi isotkin rotikat hihnan päässä :D Kyllä niihin kai tottuu, ainekin käsivoimat kasvaa kun moisia kantaa. 

Väkersin itselleni myös treeniliivin. Iida voin niin kuvitella sun ilmeesi kun luet tuon lauseen :) mutta ei hätää, en sellaista perinteistä tehnyt. Ihan vain vanhasta fleecehupparista nappasin hihat pois, kun olin ne onnistunut töissä sotkemaan parafiinilla, ja hihasta tein taakse hyvin huomaamattoman taskun. Reeneissä olen  jo tovin tuskastellut lelun kanssa kun missään hupparissa tai housuissa ei ole ollut sopivaa taskua, mihin sen olisi helposti laittanut ja ottanut pois. Reeneissä liivi todettu erikäteväksi! :)

Viime viikolla pipa sai jonkinlaisen allergisen reaktion. Liekö iltalenkillä popsinut maasta jotakin epäsopivaa kun illalla sen silmien ympäristö sekä ylähuulet turposivat. Nukkumaan käytäessä turvotus oli hieman jo laskenut. Yöllä pipa herätti oksentamalla ja taas oli turvotus palannut. Hieman myöhemmin herään uudestaan kun pipasen hengitys rohisi ja se oli hieman levoton. Muutama tunti valvottiin ja pikkuhiljaa hengitys alkoi helpottaa. Aamulla turvotus oli kokonaan laskenut, ruoka ja leikki maistui eikä hengitys enää rohissut. Lääkärissä ei lähdetty käymään vaan päätin tarkkailla päivän. Pipa pääsi siis töihin päiväksi mukaan, tai no autossa se sai aikansa kuluttaa, mutta itse pystyin keskittymään töissä kun pääsin aina toisen voinnin tarkistamaan. Arvoitukseksi taitaa jäädä mistä moinen johtui, mutta hyvä kun meni pikaisesti ohitse. 

Pari viikkoa sitten sunnuntaina käytiin treenaamassa itsekseen. Oskusen kanssa harjoiteltiin kontakteilla ohijuoksuja, jättäytymisiä ja irtoamisia valmiilla palkalla. Oskumaakari oli eripätevä! Aikaisemmin minun jättäytyessä se on jäänyt epäröimään, mutta nyt painatti tarkasti 2on2offiin ja hyvin sieti myös härnäystä ennen kuin vapautin sen lelulle. Keppikulmia otettiin myös, ei ihan yhtä hyvällä menestyksellä. Edellisissä treeneissä kokeiltiin myös kepeillä takaaleikkausta ekaa kertaa ja sen maakari yllättäen kesti...
Pipan kanssa tehtiin putkea ja kokeiltiin hyppyä. Pipan kanssa tekemisessä ei ole kyllä yhtään mitään järkeä, ei vielä itsellä riitä taito itsenäisesti alkeiden opetteluun. Pipanen kyllä tykkää hallilla olosta aivan valtavasti, se viilettää hallia ympäri fiiliksissä ja rälläilee putkissa, ihan kun sen olisi tuonut hoploppiin :D Päädyttiin mieluummin pipan kanssa reenaamaan toko juttuja. Ainekin pienessä häiriössä treenaaminen teki hyvää.

1 kommenttia:

Iida kirjoitti...

NAINEN! Ryhdistäydy. (Mulla on taas kone, ei mulla enää ole elämää!)