Syksy aloitettiin perinteisesti tuonenmarjojen eräretkellä Lapinsalmen kansallispuistossa. Tuonenmarjoihin vahvistukseksi saatiin myös Lotta ja Telma sekä Iippa ja Marta. Retken kokonaisvahvuutena oli 32 jalkaa/tassua. Retken tärkeimmät asiat olivat hyvä seura ja sitäkin paremmat eväät :) Iippa oli ensimmäistä kertaa mukana ja näytti nauttivan täysin rinnoin. Alkumatkasta saatiin melkein hirvipaistia tulille kun ohitsemme jossakin vähän kauempana rymisteli hirvi, kun osuttiin koirien kanssa hirven hajulle niin kyllä löytyi kuusi pätevää hirvikoiraa! Telma ei meinannut millään saada nenäänsä irti hajusta :)
Marraskuussa matkattiin ipan kanssa Turkuun terveystutkimuksia varten. Tulokset olivat kaikki onneksi priimatavaraa! Koulutus ipan kohdalla tuntuukin sitten olevan kaikkea muuta. Tai iipalle on tullut uusi mörkökausi tai sitten se on todella sekaisin juoksuista, mutta tuntuu että sen hermot ei kestä yhtää mitään. Mörköjä ja kummituksia tuntuu tulvivan meille ovista ja ikkunoista. Tuon pilkullisen olennon aivoituksista en pääse yhtään perille.
Jotta saataisiin jonkinlaista rotia tähän touhuun niin nyt ollaan
karsittu kaikki turha paapominen ja mukavuudet kuten sängyssä nukkuminen
ym meikän leväperäisyydestä johtuneet koirien asemaa pönkittävät tavat.
Muutama kuva syksyn hakuiluista: 
Väillä hallittua ja välillä vähän vähemmän hallittua etenemistä :)
Toinen ongelma isolla O:lla ipan kanssa on autossa matkustaminen. Sen huuto on jotakin aivan kauheaa. En tiiä onko se pelkästään paniikkia vai epämiellyttävää vai vaan malttamattomuutta vaiko mitä ihmettä. Kaveri vaan kitisee, narisee, maukuu ja kiljuu. Nykyään melkeenpä tauotta kun lähdetään liikkeelle. Moottoriteillä kovassa vauhdissa sikaosasto sentään hiljenee. Onglema oli jo pienesti ennen Turun terveystutkimus reissua, mutta sen jälkeen se on pahentunut. Iippa on kyllä kuitenkin ennen sitä ja sen jälkeen päässyt autolla tosi kivoihinkin paikkohin. Ostin autoon tytöille tuplahäkin, jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista. Ipasella kun oli tapana saada verkko kaatumaan. Häkki estää ympyrän kirmaamisen, mutta kovensi vain huutamista. Häkin peittäminen ei auta mitään eikä myöskään namittaminen hiljaisuudesta. Mitä tuon kanssa voi tehdä? Kukaan ei oikeasti tahdo matkustaa ipan kanssa yhtään minnekkään.
Syksy ollan treenattu ahkerasti oskun kanssa. Kisoissa ei olla käyty, sillä tahdoin saada hieman onnistumisia treeniradoissa jotta olisi hieman itsevarmuutta lähteä kisaamaan. Nyt treeneissä on välillä tullut aika makeitakin nollia ja meno on näyttänyt aika hyvältä. Tamskin vuoden ekoja kisoja mietin pitkään, mutta se tuntui vielä tulevan kovin nopeast. Maaliskuun 4. päivä olisi tarkoitus ottaa vuoden ekat startit Tamskin kisoissa. Niin ja tavoitteet ovat aika selvät tälle vuodelle, kakkosiin olisi tarkoitus nousta. Tavoitteita yritän vielä erikseen kasata ylös tarkemmin. Niin ja toinen tavoite oskun kanssa on vihdoin ja viimein saada se vietyä fysioterapeutille!
3 kommenttia:
Upea uusi häkki, ja hyvä että sängyn valtaus on kurissa. :D
Sun pitäis tehä siitä häkistä niin mukava paikka, että Iippa oikein ryntäisi autoon. Voiskohan vaikka alotella leikkimisen kautta ja palkkauksella autoon menoa ja että laittais kaikki luukut kiinni, mutta ei lähtiskää ajelemaan vaan avais ovet ja taas sama uudestaan. Sit etenis et rupeis käymää harjoitus ajeluita ja auto pysähtyis vasta kun Iippa in hiljaa. Hankala homma kyllä ja vaatii pitkäjäntisyyttä ja että on itse rauhallinen... Tosin helpommin sanottu ku tehty.
T: Tyyni
:o! Melkein säikähdin!
tyyni, sängyn valtaus on edelleen kurissa :) yleensä tässä vaiheessa jo repsahdus olisi tapahtunut.
täytyy tosiaan kokeilla jotakin tuollaista mitä ehdotit. pitää vaan varata paljon aikaa ja pitkää pinnaa.
nyt kyllä iida säikähdät vielä enemmän, sillä viikon sisällä jo toinen päivitys!?!
Lähetä kommentti