åsa ja iippa

Kuvaustreeniä

2012-01-22T15:41:00.001+02:00

Räpellystä, ohjekirjan tavaamista ja kokeilua, ehkä tästä vielä joskus tulee jotain :) Tämän päivän ulkokuviin oli vahingossa jäänyt mustavalkoasetus päälle... noo ihan kivoja ne on noinkin.

Uskaltauduin ilmoittautumaan ihka ensimmäiseen agilitykoulutukseen. Oskun synttäripäivänä olisi Lempäällän sport dog parkissa Tuulia Liuhdon koulutus. Mie oon nyt jo jännityskauhusta kankeana :) Toivottavasti opitaan paljon!

How simple is that?

2012-01-14T23:39:00.000+02:00

Niin ne tavotteet. Mie oon aina inhonnu tavoitteiden keksimistä, tosi tympeetä puuhaa. Sinällään tavoitteet tälle vuodelle on hyvinkin simppelit; reenata > kisata > saada tulos > saada nollia > nousta kakkosiin. Siinähän se, eikun toteuttamaan vaan. Kenties kuitenkin pitäisi vaivautua pilkkomaan ehkä hieman pienempiä ja tarkempia osa-alueita mihin pitää saada muutoksia, jotta jotakin edistystä tapahtuu.

-Nuppi kuntoon. Jännitystä saa toki olla ja pitääkin, että hommassa on jotakin mieltä mutta ei kiitos niin paljoa ettei aivoissa kulje enää mitään järkevää. Tähän kait auttaa vaa kisaaminen kisaaminen ja kisaaminen, kokemuksen kautta.

- Kuntoa paremmaksi. Josko ne jalat alkaisi aukemaan solmusta ja pysyisin perässä.

- Ajoitus. Oma liike olisi sujuvaa ja ne pirun käskyt tulisi ajoissa eikä sitten vasta kun maakari on jo seuraavalla esteellä.

- Esteet. Pöydän reenaaminen tuppaa unohtua aina. Kepeillä avokulmat tuottaa ongelmaa. Kontakteilla oskunen on alkanut valumaan yli. Se periaatteessa kyllä tietää kuin homman pitäisi toimia, usein sillä on yksi varvas nippanappa kontaktialueella :) mutta se nyt ei ihan oo se mitä haetaan. Eli palauttelua ja vahvistamista alastuloille.

- Ohjaus. Okei mie opettelen eka ohjaamaan, mutta oskunen voisi myös opetella tsiigaamaan mun käsiä. Jotakin tekniikoita valssin ja päättömien pyörimisten lisäksi voisi olla hyvä opetella.

Näitä tavoitteita ei kai paranisi alkaa kirjoittamaan puolilta öin. Oli kai ajatuksissa vielä jotakin fiksuakin, mutta pitänee palata niihin toisena hetkenä hieman kirkkaammilla ajatuksilla. Iidalta kyllä lainaan vielä kaksi tavoitetta:

Voittaa kaikki ja olla paras! sekä Pese ikkunat! :D

Aiheen ohi vielä, me ostettiin tänään kamera. Ihan kunnon järkkäri, nyt tuntuu että hieman liiankin hieno. En moista osaa edes käyttää. Jahka opin niin sitten saa superhienoja koiruuskuvia! Huomenissa suunnataan päivällä oskun kanssa reenaamaan ja pipa pääsee sitten pirkanmaan vesikoirien porukkalenkille.

1000 ja 1 tarinaa

2012-01-06T16:25:00.005+02:00

Syksy aloitettiin perinteisesti tuonenmarjojen eräretkellä Lapinsalmen kansallispuistossa. Tuonenmarjoihin vahvistukseksi saatiin myös Lotta ja Telma sekä Iippa ja Marta. Retken kokonaisvahvuutena oli 32 jalkaa/tassua. Retken tärkeimmät asiat olivat hyvä seura ja sitäkin paremmat eväät :) Iippa oli ensimmäistä kertaa mukana ja näytti nauttivan täysin rinnoin. Alkumatkasta saatiin melkein hirvipaistia tulille kun ohitsemme jossakin vähän kauempana rymisteli hirvi, kun osuttiin koirien kanssa hirven hajulle niin kyllä löytyi kuusi pätevää hirvikoiraa! Telma ei meinannut millään saada nenäänsä irti hajusta :)

Marraskuussa matkattiin ipan kanssa Turkuun terveystutkimuksia varten. Tulokset olivat kaikki onneksi priimatavaraa! Koulutus ipan kohdalla tuntuukin sitten olevan kaikkea muuta. Tai iipalle on tullut uusi mörkökausi tai sitten se on todella sekaisin juoksuista, mutta tuntuu että sen hermot ei kestä yhtää mitään. Mörköjä ja kummituksia tuntuu tulvivan meille ovista ja ikkunoista. Tuon pilkullisen olennon aivoituksista en pääse yhtään perille.

Jotta saataisiin jonkinlaista rotia tähän touhuun niin nyt ollaan karsittu kaikki turha paapominen ja mukavuudet kuten sängyssä nukkuminen ym meikän leväperäisyydestä johtuneet koirien asemaa pönkittävät tavat.

Muutama kuva syksyn hakuiluista:

Väillä hallittua ja välillä vähän vähemmän hallittua etenemistä :)

Toinen ongelma isolla O:lla ipan kanssa on autossa matkustaminen. Sen huuto on jotakin aivan kauheaa. En tiiä onko se pelkästään paniikkia vai epämiellyttävää vai vaan malttamattomuutta vaiko mitä ihmettä. Kaveri vaan kitisee, narisee, maukuu ja kiljuu. Nykyään melkeenpä tauotta kun lähdetään liikkeelle. Moottoriteillä kovassa vauhdissa sikaosasto sentään hiljenee. Onglema oli jo pienesti ennen Turun terveystutkimus reissua, mutta sen jälkeen se on pahentunut. Iippa on kyllä kuitenkin ennen sitä ja sen jälkeen päässyt autolla tosi kivoihinkin paikkohin. Ostin autoon tytöille tuplahäkin, jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista. Ipasella kun oli tapana saada verkko kaatumaan. Häkki estää ympyrän kirmaamisen, mutta kovensi vain huutamista. Häkin peittäminen ei auta mitään eikä myöskään namittaminen hiljaisuudesta. Mitä tuon kanssa voi tehdä? Kukaan ei oikeasti tahdo matkustaa ipan kanssa yhtään minnekkään.

Syksy ollan treenattu ahkerasti oskun kanssa. Kisoissa ei olla käyty, sillä tahdoin saada hieman onnistumisia treeniradoissa jotta olisi hieman itsevarmuutta lähteä kisaamaan. Nyt treeneissä on välillä tullut aika makeitakin nollia ja meno on näyttänyt aika hyvältä. Tamskin vuoden ekoja kisoja mietin pitkään, mutta se tuntui vielä tulevan kovin nopeast. Maaliskuun 4. päivä olisi tarkoitus ottaa vuoden ekat startit Tamskin kisoissa. Niin ja tavoitteet ovat aika selvät tälle vuodelle, kakkosiin olisi tarkoitus nousta. Tavoitteita yritän vielä erikseen kasata ylös tarkemmin. Niin ja toinen tavoite oskun kanssa on vihdoin ja viimein saada se vietyä fysioterapeutille!

Höpinöitä

2011-10-20T18:54:00.000+03:00

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi hankkia tytöille uudet valjaat. Oikeastaan pipan ekat valjaat ja oskulle uudet vanhojen hurttien mentyä rikki. Katselin ja pyörittelin kaupoissa kaikenmoisia valjaita, mutta mitkään ei oikeen tuntuneet hyviltä. Iidan pojilla näin topcaniksen säädettävät y-valjaat, jotka vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta. Oma projektinsa olikin sitten löytää kauppa mistä moisia löysi, himpun verran taisivat olla jo vanha malli. Antassu-verkkokaupasta löysin vielä m-koossa valjaita ja vielä halvimpaan hintaan. Värien valinta pohdinnasta ei parane edes mainita :) Valjaat on olleet kohta viikon käytössä ja pidän niistä kovasti.

Samalla rahantuhlausvimmalla pistin tilaukseen zooplussasta nahkaiset hihnat. Nooh hihnat ei ihan sitä ollut mitä olin ajatellut. Hieman ronskimmat, ihan kuin olisi isotkin rotikat hihnan päässä :D Kyllä niihin kai tottuu, ainekin käsivoimat kasvaa kun moisia kantaa.

Väkersin itselleni myös treeniliivin. Iida voin niin kuvitella sun ilmeesi kun luet tuon lauseen :) mutta ei hätää, en sellaista perinteistä tehnyt. Ihan vain vanhasta fleecehupparista nappasin hihat pois, kun olin ne onnistunut töissä sotkemaan parafiinilla, ja hihasta tein taakse hyvin huomaamattoman taskun. Reeneissä olen jo tovin tuskastellut lelun kanssa kun missään hupparissa tai housuissa ei ole ollut sopivaa taskua, mihin sen olisi helposti laittanut ja ottanut pois. Reeneissä liivi todettu erikäteväksi! :)

Viime viikolla pipa sai jonkinlaisen allergisen reaktion. Liekö iltalenkillä popsinut maasta jotakin epäsopivaa kun illalla sen silmien ympäristö sekä ylähuulet turposivat. Nukkumaan käytäessä turvotus oli hieman jo laskenut. Yöllä pipa herätti oksentamalla ja taas oli turvotus palannut. Hieman myöhemmin herään uudestaan kun pipasen hengitys rohisi ja se oli hieman levoton. Muutama tunti valvottiin ja pikkuhiljaa hengitys alkoi helpottaa. Aamulla turvotus oli kokonaan laskenut, ruoka ja leikki maistui eikä hengitys enää rohissut. Lääkärissä ei lähdetty käymään vaan päätin tarkkailla päivän. Pipa pääsi siis töihin päiväksi mukaan, tai no autossa se sai aikansa kuluttaa, mutta itse pystyin keskittymään töissä kun pääsin aina toisen voinnin tarkistamaan. Arvoitukseksi taitaa jäädä mistä moinen johtui, mutta hyvä kun meni pikaisesti ohitse.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina käytiin treenaamassa itsekseen. Oskusen kanssa harjoiteltiin kontakteilla ohijuoksuja, jättäytymisiä ja irtoamisia valmiilla palkalla. Oskumaakari oli eripätevä! Aikaisemmin minun jättäytyessä se on jäänyt epäröimään, mutta nyt painatti tarkasti 2on2offiin ja hyvin sieti myös härnäystä ennen kuin vapautin sen lelulle. Keppikulmia otettiin myös, ei ihan yhtä hyvällä menestyksellä. Edellisissä treeneissä kokeiltiin myös kepeillä takaaleikkausta ekaa kertaa ja sen maakari yllättäen kesti...

Pipan kanssa tehtiin putkea ja kokeiltiin hyppyä. Pipan kanssa tekemisessä ei ole kyllä yhtään mitään järkeä, ei vielä itsellä riitä taito itsenäisesti alkeiden opetteluun. Pipanen kyllä tykkää hallilla olosta aivan valtavasti, se viilettää hallia ympäri fiiliksissä ja rälläilee putkissa, ihan kun sen olisi tuonut hoploppiin :D Päädyttiin mieluummin pipan kanssa reenaamaan toko juttuja. Ainekin pienessä häiriössä treenaaminen teki hyvää.

Höseltäjät hakuilemassa

2011-10-01T15:25:00.005+03:00

Kokeiltiimpa tänään henkilöhakua eijan, mintun ja edithin kanssa :D Kovin isoa aluetta ei tallattu läpi, sen verran että kaksi maalimiestä mahtui hyvin piiloutumaan. Nyt oli åsalle ja iipallekkin erityisen mieluisat maalimiehet kun eijan lapset toimittivat maalimiesten virkaa :) Maalimiehillä oli matkassaan merkkinauhat, jotka helpotti omaa hahmottamista hyvin. Tuulensuunta oli helppo hahmottaa parkkipaikalla, mutta metsässä puut ja maasto tekikin siitä kimurantimpaa :) Etusormet pystyssä seistiin muutamaan otteeseen niin saatiin oikea lähestymissuunta.

Åsa korkkasi harjoituksen hirmuisella hösellyksellä ja meinasi vain haistella maasta hajuja. Muutaman kerran napakammin kun kiinnitin sen huomion itseeni ja esimerkkinä haistelin ilmaa niin tajusi oskunen hitusen ideaa. Eija oli hyvänä apuna kauempaa ohjaamassa siksakin etenemistä. Kummasti sitä itse kadottaa välillä suunnan ja hahmotuksen kun koettaa moneen asiaan keskittyä. Selkeästi åsa nosti hajun varmaankin n. 5m etäisyydellä ja sitten pienellä rohkaisulla lähti hajua seuraamaan. Toista maalimiestä etsiessä päästin oskun vapaaksi ja varmaankin myös n.5m päästä nosti hajun ja itsenäisesti lähti hajua seuraamaan. Ja voi sitä pöyhkeilyn ja pullistelun määrää kun käveltiin takaisin autolle, åsa ei olisi voinut ylpeämpi olla työskentelystään :D Selkeästi se hiffasi mikä oikeen oli homman nimi.

Seuraavaksi oli Mintun vuoro ja samanlaisella hösellyksellä mentiin kuin mamma edeltä. Mintun suoritusta taisi hieman sekoittaa tarpeilla asiointi :) Muutamaan otteeseen minttu kuitenkin molempien maalimiesten kohdalla nosti hajua, mutta taisi kuitenkin luokse löytää enemmänkin jälkien perusteella.

Ipanen ei tehnyt poikkeusta hösellykseen ja hirmuisesti sitä olisi kiinnostanut hajut maassa. Samalla tavoin kuin oskun kanssa napakasti otin huomion itseeni ja esimerkiksi nuuskuttelin ilmaa niin pipanenkin pääsi kärryille mitä ollaan puuhaamassa. Hyvin pipanenkin nosti hajut molempien maalimiesten läheisyydessä, mutta sitä sai rohkaista seuraamaan hajua.

Edith oli suloisin ja rauhallisin kaikista. Sen toimintaa auttoi hurjasti Eijan esimerkki haistelu :) tarkasti se katsoi mitä Eija tekee ja toisti perässä :D Ensimmäisen maalimiehen lähellä hienosti nosti hajun ja rohkaisulla seurasi hajua. Pysähtyi puun viereen seisomaan, että tässä se tuoksuu ja tajusi hetken päästä katsoa sivulleen mistä maalimies löytyi :D:D ! Toisen maalimiehen lähellä nosti hajun hyvin, mutta lähtikin sitten seuraamaan jälkiä maasta ja kulki aivan maalimiehen läheltä, sitä kuitenkaan huomaamatta. Uudestaan lähestyessä seurasikin hajua sitten hienosti ilmasta!

Kovin taitavia nämä meidän likat! Ja oli taas niin hurjan hauskaa. Seuraavasta kerrasta sovittiin jo alustavasti, toivottavasti vain ilmat pysyy hyvinä niin ehdittäisiin vielä uudestaan treenaamaan!

Varsinainen saalistaja :) Hetkeä myöhemmin kärpänen
löytyi wc:stä ja pipanen sai sen nitistettyä.

MH-luonnekuvaus 21.08.2011

2011-08-21T21:35:00.004+03:00

Sunnuntaina 21.08. vietettiin hirmuisen mielenkiintoinen päivä luonnekuvauksessa Riihimäellä. Tulin hyvissä ajoin paikalle, jotta ennättäisin seuraamaan yhden kuvauksen ja lenkittämään koirat rauhassa. Lenkiltä palatessani vuorossa olikin ensiksi Åsa vaikka ilmoituviestissä Klara oli merkitty ennen Åsaa. Nooh pikaisesti pipa autoon, siniltä tavallinen panta lainaan ja aloitukseen. Onneksi kuvauksen toiminnanohjaaja oli todella taitava ja rauhoittava, niin pääsin eroon hötäkän aiheutamasta paniikista. Hyvä olisi kyllä ollut saada seurata yksi koira etukäteen, jotta olisi hieman paremmin tiennyt miten itse täytyy toimia, mutta pienillä virheillä meikäkin selvisi :)

1. Kontakti
a) Tervehtiminen: 4 - Åsa haki itse kontaktia ja vastasi toiminnanohjaajan tervehdykseen.
b) Yhteistyökyky: 4 - To:n mukaan kävelemään åsa lähti halukkaasti ja oli kiinnostunut to:sta.
c) Käsittely: 3 - Käsittelyn åsa hyväksyi mukisematta.

Jo tässä kohtaa meikältä loksahti suu auki, enkä meinannut uskoa silmiäni :) Oskunen on tähän asti huutanut kuin hyeena, jos se on joutunut jäämään/lähtemään toisen ihmisen matkaan.

2. Leikki 1
a) Leikkihalu: 3 - åsa leikki ja aktiivisuus lisääntyi leikin edetessä
b) Tarttuminen: 5 - tarttui heti, nappasi esineen vauhdissa
c) Puruote ja taisteluhalu: 3 - tarttui, veti vastaan, mutta irrotti. Tarttui kuitenkin uudestaan

Minun silmääni näytti aivan perus oskusen leikiltä.

3. Viehe
a) Takaa-ajo 1. kerta: 3 - aloitti etenemisen hitaasti, mutta lopulta juoksi vieheen luokse
b) Tarttuminen 1.kerta: 2 - åsa tyytyi vain haistelemaan viehettä
a) Takaa-ajo 2. kerta: 1 - åsa seisoi vain paikallaan, selkeästi nähty ja tylsä juttu :)
b) Tarttuminen 2. kerta: 1 - ei kiinnostu saaliista

4. Aktiviteettitaso: 3 - tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

Kyllä tuntui itsestä pitkältä ajalta seistä 3min paikallaan :) Varsinkin kun oskunen päätti siirtyä kasvisravintoon ja mutusteli melkein koko ajan heiniä kentän reunalta. Ai että teki mieli kiskaista se pois lehmäilemästä, mutta rauhallisesti täytyi vain yrittää tuijotella puiden latvoja :)

5. Etäleikki
a) Kiinnostus: 2 - Åsa eteni minun luota pikkaisen matkaa ja hetkittäin tarkkaili etäleikkijää
b) Uhka/agressio: 1
c) Uteliaisuus: 1
d) Leikkihalu: 1
e) Yhteistyö: 1

Uhkaa, uteliaisuutta, leikkihalua tai yhteistyötä åsa ei osoittanut lainkaan kuvaajien merkintöjen mukaan. Kuitenkin kun mentiin osuuden jälkeen tutustumaan etäleikkijään niin oskunen hieman buffasi ja itse jouduin menemään aivan leikkijän viereen ennen kuin oskunen uskalsi tulla myös, mutta tämä osa ei sitten kai kuulunut enää etäleikkiosuuteen??

6. Yllätys
a) Pelko: 2 - haalarin noustessa åsa pysähtyi
b) Puolustus/agressio: 1 - ei osoittanut uhkauselkeitä
c) Uteliaisuus: 4 - åsa meni haalarin luokse kun olin itse edennyt puoliväliin
d) Jäljellejäävä pelko: 1 - ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
e) Jäljellejäävä kiinnostus: 1 - ei osoita kiinnostusta haalariin

Yllätyin itse kuinka pian åsa toipui säikähdyksestä ja kuinka reippaasti se meni haalariin tutustumaan.

7. Ääniherkkyys
a) Pelko: 3 - åsa väisti laitetta kääntämättä pois katsettaan siitä
b) Uteliaisuus: 5 - åsa meni räminälaitteen luo ilman apua
c) Jäljellejäävä pelko: 1 - ei minkäänlaista liikkuminopeuden vaihtelua tai väistämistä
d) Jäljellejäävä kiinnostus: 1 - ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Tässäkin yllätyin åsan itsenäisestä toiminnasta, itse olin ajatellut sen juoksevan kauemmaksi karkuun ja että olisin joutunut maanittelemaan sen laitteen luokse.

8. Aaveet
a) Puolustus/agressio: 2 - osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä, åsa aloitti haukkumisen saman tien kun aaveet ilmestyivät sen näköpiiriin
b) Tarkkaavaisuus: 4 - tarkkaili aaveita, lyhyitä taukoja
c) Pelko: 4 - åsa oli enimmäkseen minun takanani, vaihtelee paon ja kontrollin välillä
d) Uteliaisuus: 4 - åsa meni katsomaan aaveita kun olin itse edennyt puoliväliin
e) Kontaktinotto aaveeseen: 4 - åsa otti itse kontaktia avustajaan

9. Leikki 2
a) Leikkihalu: 4 - leikki, aloitti nopeasti ja oli aktiivinen
b) Tarttuminen: 3 - tarttuu leluun viiveellä tai etuhampaillaan

Kuvaaja lopussa selitti, että luultavasti åsan oli tarkoitus tarttua leluun samalla tavoin suoraan vauhdista kuin ensimmäisessä leikissä, mutta ote jäi huonoksi jonka takia joutui korjaamaan otetta.

10. Ampuminen: 3 - kiinnostui laukauksista, mutta palasi leikkiin/ aktiivisuuteen

Tätä kohtaa olin ehkä eniten jännittänyt etukäteen ja ajattelin oskusen katoavan samantien paikalta. Ensimmäisen laukauksen jälkeen åsa ei ehkä leikkinyt ihan niin satasella kuin ennen laukausta, mutta leikki kuitenkin :) Paikallaan seistessäkin se vain säpsähti ja peruutti vain hieman minun taakse, hihna kuitenkin löysällä.

Loppuyhteenvedossa kuvaaja sanoi, että kaikki åsan reaktiot olivat hyvin luonnollisia. Åsa selvittää pienen avun jälkeen vaikeat tilanteet itsenäisesti, eikä sille jää jäljellejäävää pelkoa. Tarkkaavainen ja toimintakykyinen koira. :D (Tämän olisin kyllä halunnut myös kirjallisena tai videolle, sillä kovin tarkkaan en enää edes autossa muistanut palautetta, vaikka kovasti yritin sitä mieleen painaa.)

Ennakkoon olin ajatellut että juuri leikkimiset, kontakti, aktiviteettitaso ja viehe sujuisivat hyvin, kuten ne sujuivatkin ja jopa vielä paremmin kuin olin ajatellut. Tai no vieheen perään olisin odottanut åsan menevän sähäkämmin. (Mukavaa oli kuitenkin kuulla että åsa oli siihen astisista koirista viikonlopun ensimmäinen, joka oli osoittanut edes hieman kiinnostusta vieheeseen) Etäleikki oli itsestäkin niin outoa, etten ihmettellytkään ettei oskunen moiseen syttynyt :)
Haalari, ääniherkkyys, aaveet ja ampuminen olivat etukäteen minussa kauhistusta aiheuttavia, mutta åsa pääsikin yllättämään :) Samuli veikkasi että åsa taisi yleisöstä ja kuvaajista sekä minun mielentilastani tajuta että nyt on tapahtumassa jotakin erikoisempaa niin sillä oli jonkinsortin työmoodi päällä, minkä vuoksi se saattoi himpunverran paremmin selvitä jännistäkin jutuista. Normi arjessa kun jos ollaan törmätty johonkin jännään niin itsestä on tuntunut että oskusella on kestänyt ikuisuus toipua asiasta.
Itse sanoisin että kuvaus sujui aika hyvin perrolta :) Mielenkiintoa voisi olla tämän jälkeen viedä oskunen myös luonnetestiin.

Sunnuntai-iltana käytiin vielä eijan reetaleenan emman mintun edithin ja inton kanssa metsässä riekkumassa :) Eijan sivuilta löytyy kuva yrityksestä saada kaikki koiruudet samaan kuvaan :)

iippa

2011-07-31T16:31:00.006+03:00

pipanen meni ja täytti 1v heinäkuun 12. päivä! :) missä välissä sekin kasvoi?

Synttärit oli kyllä paljon kuivemmat kuin oskun 1v-partyt :D Åsalla oli kakku ja nakkikynttilät sekä shammy ja soolo vieraina, sekä tietysti lahjaksi sai uuden lelun. Pipa sai normiruoan, pikkasen paijailua ja juhannuksena ostettu isojentyttöjen kesälookpanta sai toimittaa lahjan virkaa. Anteeksi pipa, mamma korvaa tän vielä :D
Arkistoista kaivelin kuvia pikkupipasta ja voi vitsit sentään, eihän se vaan ole voinut olla noin tirrikkä :) (Emmalle muistutukseksi pentuaika tosiaan hurahtaa silmissä ;))

eka ilta

toka päivä

syysretkellä

ekat yhteiset painit :)

Kesäkuussa käväistiin iipan ja Sinin kanssa Riihimäellä näyttelyssä. Pipa oli ainut juniorinarttu, joten pääsi yksinään loistamaan kehään :) Tulokseksi saatiin EH :) Tuomari piti kovasti iipan ulkonäöstä ja rakenteesta, miinuksia se sai välttelystä. Onneksi Sini pystyi pipan esittämään masuasukista huolimatta, sillä itse en olisi millään saanut esitettyä iippaa niin hyvin. Muutamaa hassua peitsausaskelta ei huomannut kukaan.

Tulimaan kesäpäivät 2011

2011-07-28T20:38:00.005+03:00

Viime viikonloppu vietettiin Paattisissa Tulimaan kesäpäivillä. Ohjelmassa oli lauantaina henkilöhakua ja sunnuntaina lammaspaimennusta sekä esine etsintää. Viikonloppu oli aivan mahtava, opittiin rutkasti uusia juttuja ja oli hienoa nähdä kuin koirat työskentelivät innoissaan ja tajusivat homman jujun.

Pipanen osallistui henkilöhakuun ja yllätyin kuinka rohkeasti se tuli lähtöpaikalle tervehtimään ihmisiä. Ipanen nosti hyvin hajun jokaisesta maalimiehestä jahka mie osasin ohjata tarpeeksi hyvin. Hieman turhaa säheltämistä oli iipan touhussa. Iippa myös ajatteli että saatuaan hajun täytyy kirmata seuraavan ryhmän luokse :) mutta riekkukierroksen jälkeen löydettiin myös maalimiesten luokse. Neljältä nais maalimieheltä pipa uskaltautui namit hakemaan, mutta mies maalimiehen luokse meno olikin sitten huuuuuurjan pelottavaa. Naapurin sedät varautukaa, me tullaan pipan kanssa tutustumaan teihin. Selkeästi nyt vuoden vanhana on jokin mörkökausi tullut miehien suhteen. Meikäläinen innostui todella tästä hakupuuhasta ja ehdottomasti lähdetään itsekseen harjoittelemaan lähimetsiin sekä pirkanmaan vesikoirat järjestävät myös säännöllisesti hakureenejä joihin voidaan osallistua jos aikataulut vain natsaavat.

Sunnuntaina oli vuorossa paimennus ja sekös vasta hauskaa olikin! Ensimmäinen kierros oli helppo kun pystyin omalla liikkeellä helposti ohjaamaan oskua. Toisella kierroksella sauvan käyttö ja pääpääsin kiskominen narussa sekä åsan kauko-ohjaus olivat kyllä meille vielä aivan liian haastavia. Uudestaan on kyllä ehdottomasti päästävä!
Åsa oli kovin innoissaan ja hieman epävarma paimentaessa, ja epävarmuus purkautui haukkumalla. Komentamalla se kuitenkin keskittyi hommaan taas paremmin. Olin iloinen ettei se kuitenkaan pelännyt lampaita tai käyttäytynyt hyökkäävästi niitä kohtaan. Useamman kerran kun päästäisiin kokeilemaan niin voisi oskuselta joitakin piileviä vaistoja herätä :) Sunnuntailta saatiin videomateriaalia, kiitos Eija!

Esine-etsintään otin iipan kun åsa oli aika sippi lampaiden jäljiltä. Mutta ipanenkaan ei oikein jaksanut syttyä tartunta harjoitteisiin tai sukan etsintään metsästä. Saatiin kuitenkin paljon vinkkejä harjoitteluun, sillä mie todella tarviin kotona apua avainten ja puhelimen etsimiseen. Ollaan ahkerasti kotona jo aloitettu reenaamaan :)

Hirmuisen kiva oli päästä näkemään ipan sisaruksia minttua, fallaa, wendyä ja rölliä sekä åsan vesper-siskoa sekä ramo-veljeä, ja tietysti muita tulimaan kasvatteja!

Loppukevennykseksi kuva meidän leiriytymisestä :D:D:D

meillä oli aikas hauskaa :)

Juhannuskisat tuorlassa

2011-07-28T20:24:00.004+03:00

Mahtava juhannus vietettiin viiden tytön ja kahdeksan koiran voimin Tuorlassa. Meillä oli åsan kanssa perjantaina ja lauantaina 2 starttia. Kaikilta radoilta hylky... sanoisin että 3,5 hylkyä oli meikän vika ja 0.5 oskusen, joka päätti karata kesken ekan radan maaliin pallon luokse :) Radoista joskus lisää kun saan videot. (Jotenkin muisti pätkii kun hieman viivähtänyt tämä päivittäminen)

Kuvia olisi juhannukselta takataskussa, kiitosta taas nopelle joka tallensi hetkiä radoilta ja leiristä :D

leiri <3

joogapuut

venyttelystä täytyy pitää huoli rankkoina urheilupäivinä

ketteryysharjoitus

kyyläosku :)

kyllä me myös kisattiinkin :)

löysä makarooni :)

hetkeä ennen osku karkasi rataantutustumiseen mukaan :)

ei taideta olla samaan suuntaan menossa...

muutama kuva vielä sg2011

2011-07-28T20:11:00.006+03:00

Mahti kuvista saamme kiittää noppea! :)

kevätkoriste vauhdissa :)

radalle!

tiukkis

stadi games 2011 :)

2011-06-02T16:40:00.005+03:00

Olipas huisin hauska viikonloppu! Valtavan suuret kiitokset ihanille pallotytö & kannustusjoukoilleni! <3

Perjantain saapuminen helsinkiin ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sisäinen navi heitti pikkuisen lenkin kautta :) Päätettiin että lauantaiksi meidän tuurin on käännyttävä. Hyvän päivän alku näkyi jo aamusta kun aikataulussa saatiin siirrettyä neljä ihmistä ja viisi koiraa meilahdesta kisapaikalle. Jännitti niin maan perhanasti ja sydän tuntui pomppivan kurkussa kun pelkästään vilkaisinkin kentälle. Onneksi oli hyvää lämppälenkkiseuraa niin sai ajatuksia hetkeksi muualle.
Ensimmäisenä oli vuorossa hyppäri, kuten alusta näkee että jännittää niin hirveästi etten edes oskusta saa jalkojen väliin. Keskittyminen sitten herpaantuikin ekan hypyn jälkeen ja oskunen pääsi väärään päähän putkea. Muutoin meno on äärimmäisen hienoa ja taidokasta kun miettii kuinka hurjasti jännitti. Hyppärillä näytän olevan jännityksestä löysämakarooni ja sitten agiradalla tönkkösuolattumuikku joka hiihtelee varovasti :D Jopa agiradan lentokeinusta olen superylpeä sillä oskunen meni vauhdikkaasti mikä on meikän mieleen enemmän kuin pelostatutiseva hiipiminen, mitä on liiaksi reeneissä nähty. Mutta sen enempiä negatiivisuuksia tässä analysoimatta oltiin eritaitavia ja tahdotaan pian uudestaan kisaamaan! :D

harmillisesti kameran akku ei riittänyt koko rataan kun meillä meni lähtöpaikalla säätmisessä aikaa

Lauantaina illalla juhlittiin Noppea ja ilta oli mitä mukavin! Sunnuntaina vietettiin kivaa möhnäyspäivää ja käytiin rentsalla merenrantalenkillä :)

Ipasella alkoi juoksut pari viikkoa sitten, nyt parhaillaan taitaa olla tärppipäivät menossa. Se on hurjan kiltisti suostunut juoksuhousuja pitämään.

Kuukausi sitten vaihdettiin myös reeniryhmää kun vanhan ryhmän kesäaika oli mahdoton. Kaksi ensimmäistä kertaa meni totutellessa uuteen ryhmään ja ohjaajaan, mutta tänä maanantaina tehtiin jo tosi hyvät treenit.

Seuraavaksi olisi tiedossa iipan näyttely riihimäellä 19.6. ja sitten toivonmukaan juhannuskisat tuorlassa :D (juhannuskisoihin pääsyä mie oon oottanu jo 3,5vuotta :P)

Kuukauden kiri

2011-04-17T12:44:00.006+03:00

Kuukausi on mennyt mahdottoman nopeaan eikä ole meinannut löytyä aikaa eikä jaksamista sivujen päivitykseen. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä kirittää kuulumiset ajantasalle samalla kun istuskelee parvekkeella sortseissa ja topissa :D Kuukauden aikana ollaan ehditty kaksiin möllikisoihin ja kolmiin treeneihin.
Ensimmäiset möllikisat oli 20.3. ja meno näytti videolta aika kauhealta, mutta eilisten kisojen jälkeen maaliskuun meno näyttää priimalta :) joten uskaltaudun julkaisemaan maaliskuun videon. Suurkiitos pallotyttö-emmalle, joka oli erihyvänä apurina mukana!

Radalla on paljon kauhistuksia, mutta jotain positiivistakin. Iidan kanssa analysoitiin rata kyllä aikas tarkkaan, mutten jaksa tähän sen tarkemmin alkaa enää raapustamaan.

Kisojen jälkeisen viikon treenit jäivät välistä tamskin iltakisojen takia. Sitten aloitinkin uudessa työpaikassa ja ensimmäisen työviikon treeneistä ei jäänyt muuta mieleen kuin että älä koskaan ikinä lähde niin väsyneenä treenaamaan!
6.4. tehtiin tämän näköistä rataa:
Ensiksi rataa tehtiin kahdessa pätkässä 1-7 ja 8-18. Kepeille viennissä kokeiltiin vekkiä, mutta oskunen juoksi aina väärältä puolelta sisään kun kulma oli vaikea. Parhaiten saatiin onnistumaan kun itse jäin keppien vasemmalle puolelle ja näin estettyä väärältä puolelta sisäänmenon, vaikkakin tällä puollella ohjaaminen vaikeutti hieman 6 hypylle menoa mutta sujui kuitenkin. 11. ja 12. hyppyjen kohdalla aluksi ajoitus ja vartalon suunta oli pahasti jäljessä, mutta viimeisellä saatiin aivan huippu suoritus, ei sen pienemmin voisi enää koira kääntyä! :) Puomilta åsa tuli todella monta kertaa läpi vaikka itse jarrasin vauhdin aivan vieressä. Rengasta tehtiin myös läpikutsuen ja lelua heittäen renkaan läpi, vas. puolelta ohjatessa hankalampi.
Tämän viikon treeneissä oskusella ei lainkaan ollut korvia matkassa, se meni ihan miten sitä itseä huvitti. Tehtiin muutama juttu ja lähdettiin kotio, päätin että en jää huonolla fiiliksellä vääntämään. Treeneistä jäikin sitten hieman huono maku suuhun ja mietin pitkään että lähdetäänkö lauantaina möllikisoihin. Lähdettiin kuitenkin ajatuksella että harjoituksen kannalta. Oma fiilis oli kyllä todella huono kisaamaan, olin aivan varma ettei homma suju niin eihän se sujunut. Kolmantena esteenä oli rengas ja yllättäen åsa tuli välistä ja sen jälkeen pakka hajoilikin tasaisin väliajoin. Oli radalla jotain positiivistakin, kaivan ne esiin sitten kun kykenen neutraalisti katsomaan videota.
Toukokuun 28. päivä lähestyy hurjaa vauhtia ja meidän rengas ja keinu ei ole oikein millään mallilla. Kouvolaan on suunnitteilla reissu ennen kisoja, sillä iida on luvannut reenauttaa meidän keinun ja renkaan kuosiin :D Vinkkauksen jälkeen kävin ostamassa lötköpötkön jolla päästään reenaamaan kotona rengasta ja lankulla reeniä myös, sillä lauantaina osku tuli A:lta ja puomilta surutta läpi...

Viime viikonloppuna Minttu kävi meillä trimmattavana ja tehtiin uusi ennätys :D Alle tuntiin oli karvat veks ja siivoukset tehty! Mahdottoman pieni ja siro likka paljastui turkin alta. Keskiviikkona käytiin Mintun ja Eijan kanssa onkiniemen koirapuistossa näyttämässä tyttöjä eräälle perroa harkitsevalle perheelle. Eijan kameralle tallentui mainioita kuvia:

kuralammikko!

äiti ja tyttäret

vauhtia, vauhtia!

mintun korvat :)

parvekepainia tältä päivältä:

Ensiviikon keskiviikkona iipan kanssa aloitetaan 5 kerran mittainen tokon pentukurssi. Aluksi ilmoittauduttiin alkeisiin, mutta kurssi oli jo ennättänyt täyttyä. Mitenhän mahdetaan pärjätä :) Kesäsuunnitelmiakin ollaan jo tehty; juhannukseksi mielessä olisi juhannuskisat ja ilmoittauduttiin heinäkuussa järjestettäville tulimaan kesäpäiville :)

Pro-meininki

2011-03-17T18:14:00.005+02:00

...ainakin ratapiirrosten suhteen ;)
sain ladattua Agility Blues ratapiirrosohjelman demoversion ja osasin jopa käyttääkin sitä! enää ei siis tarvitse katsella kamalia paint-piirroksia :)

Tällaisella eilen aloitettiin. En tiedä menikö multa ohitse mikä oli aiheena, mutta itse määritin meille aiheeksi tiukan kaarroksen 3. hypyltä 4. hypylle. Kuvio tehtiin molempiin suuntiin. Kahdella ensimmäisellä kerralla kaarrokset paukkui. Omasta mielestäni ohjauskäteni oli lähellä vartaloa mutta eipä se ollutkaan :) Heti kun korjasin ohjauskäden lähelle kroppaa kaarros pieneni. Vasemmalle puolelle sujui paremmin, itselle tuntui hankalammalta mennä oikealle puolelle. Hyppyjä tehtiin myös järjestyksessä 1-5-4-3-2-6. Siinä ei mitään ongelmaa åsan menossa. Omat juoksulinjat mutkitteli taas miten sattui, mutta åsa sai pelastettua tilanteet vaikka itse mokailin :)

Halutessaan sai myös kokeilla leijeröintiä. Meidän meno ei ollut ehkä sitä sulavinta mutta onnistui joka kerta. Åsa oli aina tulossa keskimmäisestä hypystä ja hölmistyneenä katsoi kun itse juoksenkin hypyn edessä jatkaen matkaa reunimmaiselle hypylle :)

Itseksemme tehtiin keppejä, jotka sujui molemmin puolin kivasti! Tehtiin myös hieman kulma harjoitusta avokulma? puolelta, noo siltä helpommalta :) Lähtö oli kellotaulun mukaan 5 ja 4 kohdalta. Nelosen kohdalta jouduin jo voimakkaasti vartalolla ohjaamaan ekaan väliin... Tätä kulmaa tehtiin niin että itse kuljen molemmilla puolilla. Jotenkin pitäisi nyt saada vahvistettua åsalle mikä on se oikea eka väli tai jotakin sinne päin.

Tällä kertaa meidän piti pyytää ohjaajaa hihnan päähän kontakteja treenatessa, jotta voisin tehdä ohijuoksuja ja jättäytymisiä. Sopivaa rakoa ei kuitenkaan löytynyt ja päätin sitten itsekseen kokeilla puomilla åsan ollessa vapaana. Ja piruvie homma toimi!!! Sain juostua molemmilta puolita kovaa ohi kauaksi ja åsa ei epäröinyt yhtään pysähtymistä :) Jättäytymisissä sama homma, ei jäänyt katselemaan minne minä jäin vaan reippaasti meni alas asti! Vauhti puomilla oli ihan kiva, kovempikin voisi olla.
Keinullekkin olisi pitänyt saada ohjaaja auttamaan ettei itse tarvitse kyykkiä alastuloa hidastamassa, mutta ensikerralla ehtii myös. Itselle oli nyt tärkeää kun huomasin että åsa heilutti hurjasti häntää keinua tehdessä :) Ensimmäisellä suorituksella åsa tulee hurjaa vauhtia keinun kärkeen, mutta sen jälkeen seuraavilla suorituksilla hieman varovaisemmin etenee.

Treenien jälkeen oltiin surullisia, sillä supersuosittu narupallo meni rikki :( Täytyy katsoa josko sitä saisi korjattua, sillä se oli aivan ehdoton suosikki treeneissä!

tekemisen meininki

2011-03-13T10:23:00.004+02:00

09.03.2011

Tämän viikon treeneistä jäi tosi hyvä fiilis. Meillä oli tekemisen meininki, hurja vauhti ja åsa oli kuulolla :D
Kuvassa on taas oikeastaan sama rata, joka tehtiin molempiin suuntiin. Pakko itseä varten vain tehdä molemmat erikseen ja piirtää omat reitit :D

Vasemmanpuoleisessa aiheena oli takaaleikkaukset, joita piti tehdä 2.-3. ja 4.-5. ja 6.-7. ja 7.-8. välissä. Takaaleikkaukset toimi meillä hyvin. Itse täytyi hieman jarrutella etten tunkenut päälle. Puomi oli nopea ja olin aivan ällikällä lyöty kun puomilta mentiin kepeille tuosta vain ja pujottelu meni hyvin, vaikka olin vasemmalla puolella! 7. putken jälkeen juoksin liian jyrkästi 8. hypyltä A:lle, joten åsa jätti 9. hypyn välistä. Uudestaan putken kautta ja saatiin onnistumaan. Kontaktit onnistui hyvin ja meikäläinen muisti käskyt!

Kun vaihdettiin suuntaa radalla sai itse valita suoritustavan. Itsellä pilkahti mielessä takaaleikkaus kepeillä, mutta arvelin sen olevan vielä aivan liian haastavaa kuten kokeilu osoittikin. Kokeiltiin kohtaa persjätöllä ja se periaatteessa toimi meille hyvin. Ainut vain että åsa tuli kovaa vauhtia putkesta enkä otanut sitä tarpeeksi haltuun ja vienyt tarkasti kepeille joten väärältä puolelta sisään. Aloitettiin uudestaan 3. hypyn takaa, persjättö onnistui, tarkasti kepeille mutta kiiruhdin itse liikaa ja osku oikaisi välin. Eikun uudestaan sama ja saatiin onnistumaan. Itsellä oli tarkoitus jonkin sortin valssikiepautuksella vaihta puomin vas. puolelle mutta olin auttamattomasti myöhässä. No kontaktilla pyähtyessä vaihdoin :) Loppupätkällä åsa ei irronnut kyllä yhtään vaan yhtämatkaa juostiin... Otettiin rata uudestaan ja jälleen olin puomille mentäessä myöhässä joten tein takaaleikauksen, joka ei kyllä ollut sujuva lainkaan, mutta matka jatkui :)

Muiden vuorolla tehtiin hallin toisella puolella keppejä. Vaihteeksi takkusi kun olin oikealla puolella, varsinkin aloitus. Pitäisikö ottaa verkot alkuun avuksi? Varsinkin kun niitä kulmia pitäisi aloittaa treenaamaan! Keinua tehtiin myös ja suoritukset oli hyviä ja vauhdikkaita. Ensi kerralla täytyy vain pyytää ohjaaja hihnan päähän jotta itse saan irrota keinusta. Sama juttu olisi hyvä myös puomilla ja A:lla. Rengas ei onnistunut vaikka lelulla kutsuin renkaan toiselta puolelta. Laitoin hyppysiivekkeet sivujen peitoksi ja homma alkoi toimimaan.

Virallisuuksia ja suunnitelmia

2011-03-03T17:06:00.002+02:00

Eilen treeneissä ostettiin kisakirja ja tänään suunnattiin tallille mitattavaksi :) Nybergin Johanna mittasi oskusesta 42,5cm korkean ja täten oskumaaria on virallisesti MEDI! :D

Pikapikaa aamulla lähti tursoketurkki kun saatiin viesti että tänään ehtisi mitata :) alta kuoriutui taas pienenpieni rottakoira. Ipanen ei näytä enää lainkaan pikkuiselta kun ovat saman pituisessa karvassa :)

Muutama viikko sitten tehtiin myös alustavia kesäsuunnitlemia kun iida suostutteli meidät ensimmäisiin virallisiin kisoihin Stadi Gameseihin!! :) Toukokuun loppu tulee hurjan pian! Monta asiaa on vielä aivan hakusessa meillä, mutta onneksi meillä on huippucoatch jonka neuvoilla selvitään vaikka mistä :D Täytyy erikseen vielä kirjoitella ylös tavoitteet kisoja varten. Ennen virallisia kisoja yritetään myös käydä muutamissa epiksissä, jotta meikä ei pyörtyisi sitten virallisissa :)

Eipä mennyt ihan putkeen

2011-03-03T16:40:00.005+02:00

Eilisen treenit:

Ratapiirros ihastuttavasti taas paintilla, varsinaista kuvissäteilyä :)

Ohjelmassa oli putkeen irtoamista vas. puoleisen kuvan mukaan. Yhtäaikaa lähtö ja ohjauspuolen putkeen oli tarkoitus irrota. Vasemmalla puolella mentäessä åsa irtosi tosi nätisti putkeen. Vaihdettiin oikealle puolelle, mutta åsa paineli edelleen vasuriin. Meni kuitenkin juuri niin kuin olin vahingossa näyttänyt. Uudella yrityksellä pidin huolen että näytän oikein, mutta mitä turhia osku ei edes vilkaissut meikää vaan paineli vasurilta putkeen kunnon rälläysvauhdilla. Uudestaan ja yritys ottaa haltuun ennen viimoista hyppyä, pyh edelleen vasuriin. Sitten otettiin vain yhden hypyn takaa, onnistui. Kahden hypyn takaa, onnistui, mutta hyppyjen jälkeen vilkaisi vasuria että josko sittenkin. Kolmen hypyn takaa, ei onnistu. Uudestaan yhden ja kahden takaa. Tauko. Tauon jälkeen uusi yritys eikä vieläkään, taas kerran ensin yhden ja kahden hypyn kautta. Lopuksi saatiin onnistuminen kun todella tiukasti otin haltuun ja oma juoksulinja oli tooodella liioitellusti oikean puolen putken puolelle.

Muiden treenatessa tehtiin keppejä enimmäkseen niin että itse kuljen vasurilla. Takkusi edelleen, mutta hitaasti lähti myös hieman sujumaan. Keinulla otettiin pari hyvää suoritusta samalla tyylillä kuin viime treeneissä.

Louksi tehtiin vielä pieni ratapätkä. Meikäläinen sai paineita suoritukseen kun ohjaajamme sanoi kahdelle meille uudelle ryhmäläiselle että katsokaahan nyt on luvassa hienot kontaktit. Takuuvarmaa tuollaisen jälkeen ettei todellakaan onnistu :) Ongelmia tuli puomille menossa kun kulma oli hankala, joten osku hyppäsi aluksi ylösmenokontaktin yli. Unohdin myös vapautus käskyn puomilla ja puomi oli hidas... A:lla valui puoliksi läpi. Kepeille osku meni ensiksi väärältä puolelta sisään, sitten tunki 2. väliin muutaman kerran vaikka olin "helpommalla" puolella. Syvä hengitys ja sitten rauhassa tehtiin ja saatiin kepit onnistumaan. Ei oikein ollut meidän päivä, ihme säätämistä vaihteeksi. Ohjaaja sanoi että putkelta puomille mentäessä olisi voinut tehdä vekin, mutta tällä kertaa ei ennätetty sitä jäädä treenaamaan, joten ensi kertaan.

Ohjeen mukaan aina pitää keksiä jotakin positiivista treeneistä. Tällä kertaa ehkäpä se että oskunen meni hurjaa vauhtia. Tosin olisi kiva jos se kuuntelisi samalla myös mua :)

Varsinainen Picasso

2011-02-24T10:05:00.005+02:00

Mittari näytti pakkasta -19, mutta enpä arvannut että moinen viima kävisi. 10min yritettiin åsan kanssa ulkona lämmitellä, mutta jäätymistä se vain oli. Hallille takaisin tullessa oli meitä edeltänyt ryhmä jo lopettanut, joten mentiin sisälle lämmittelemään. Kyllä tuntui taas noin -7 astetta melkein kesältä :)

Tältä kerralta jopa muistin miten rata meni, joten käytin taiteilijan taitojani ja rustasin paintilla upean ratapiirroksen :D

treenit 23.2.2011

Oikeastaan ihan sama juttu molemmissa, tehtiin vain molempiin suuntiin. Vasemman puolimmaisella aloitettiin. 4. ja 5. hypyn väliin yritin kovasti keskittyä. Ennen 4. hyppyä yritin ottaa käskyllä haltuun ja pitää ohjauskäden lähellä vartaloa, juoksin kuitenkin liiaksi putkea kohti joten putkeenhan åsa paineli. Jatkettiin uudestaan 3. hypyn takaa ja nyt karjaisin ennen 4. hyppyä ja suuntasin juoksuni jyrkästi 5.hypyn suuntaisesti ja hiphei nätisti åsa seurasi. A:n olisi saanut tehdä 6. esteenä mutta kulma oli niin hankala että me jätettiin välistä. 6. hypyn jälkeen putken irtoamien ei onnistunut vaan jouduin itse juoksemaan putken vierestä, sama myös toisella putkella. A oli oikein mainio, tälläkin kertaa juoksin vielä aivan vieressä ja pysäytin oman vauhdin alastulon kohdalle.

Kun vaihdettiin suuntaa oli meillä hieman liian kova vauhti päällä. Alku sujui oikein hyvin, 3. ja 4. hypyn väli meni hyvin. A meni muutoin hyvin paitsi itse unohdin vapautus käskyn minkä jälkeen meni pakka sekaisin. Nauraen ja räpiköiden päästiin toiselle putkelle, jossa åsa irtosi hyvin putkeen mutta oma juoksulinja oli taas melkein kohillaan ja kauniilla varsaloikalla hyppäsin itse 4. hypyn :D A tehtiin vielä loppuun hienosti. Otettiin toinen kierros ja se ei olisi voinut paremmin sujua. Molemmille putkille koira irtosi hienosti ja itse jätin hypyt suorittamatta :)

Meillä oli tarkoitus myös treenata keppikulmia, mutta huomasinkin että kepit ei onnistu minun juostessa vasemmalla puolella. Åsa tunki aina 2. väliin ja vikan välin jätti menemättä. Kulmat jäi odottamaan. Lopulta lähti sujumaan, mutta täytyy muistaa paljon tätä ottaa treeneissä.
Rengasta harjoiteltiin aluksi niin että näytän toiselta puolelta renkaan läpi palkkaa ja kutsun. Sitten lähdettiin rinakkain ja heitin palkan renkaan läpi. Muutama rinnakkain lähtö myös valmiilla palkalla, mutta oli hieman epäröintiä. Lopuksi vielä niin että palkka lensi renkaan läpi.
Keinua tehtiin myös ja hitsiläinen åsa ei tärissyt lainkaan niin paljon kuin aiemmin. Tehtiin valmiilla palkalla ja lähtiessä hetsasin? (mikä se sana on?) niin että veto keinulle oli kova. Himmasin alastulon. Åsa ei räpiköinyt lainkaan niin kuin aiemmin. Hih! :) meillä on toivoa ehkä sittenkin saada keinu jonkinlaiseen kuosiin toukokuun lopuksi.

Lopuksi tsuippailtiin vielä mitä mieleen tuli. Hypyllä tehtiin takaakiertoa, meni oikein mukavasti. Vasemman kautta kierto ei niin vahva. Yhdellä hypyllä sekä putkella takaalekkausta. (Hups nyt muistin että vain toispuoleisesti) Muutama vaikea putkikulma tehtiin myös, sujui :)

On muuten kovin tylsää tehdä lämppälenkkejä yksikseen, nappaisin kyllä heti jonkun ryhmäläisistä mukaani jos jotkut tulisi hallille lämppäämään. Aika pehmeän laskun olen kyllä saanut uusien ihmisten edessä treenaukseen :) kaikki ryhmäläiset eivät vielä ole olleet paikalla. Eilen mukana oli vain yksi uusi koirakko meille :)

Juhlatunnelmaa

2011-02-18T11:13:00.006+02:00

Hurjan suuret onnittelut 3-vuotiaille Ompulle, Vesperille, Cassolle, Ramolle, Åsalle, Patulle ja Ulpulle!

Sankari ei ollut oikein kuvausfiiliksellä aamutuimaan :)

Kohta kolme viikkoa ollaan Tampereella asuttu ja ehkä jo pikkaisen aletaan hahmottaa että ollaan tamperelaisia :) Lähiseudutkin alkaa jo olemaan tuttuja. Meillä on tässä kyllä mainiot lenkkireitit lähettyvillä kun päästään pyhäjärven rantoja kävelemään. Perhanan pakkaset vaan saisivat jo loppua, jotta tarettaisiin kunnon lenkeille. Varsinkin ipandos jolta leikkasin kaksi viikkoa sitten turkin tärisee jo heti ulos astuttaessa tai oikeastaan varmaan jo siitä asti kun sisällä kömpii pois säkkituolistaan. Ei aavistettu moisia pakkasia silloin kun turkki leikattiin. No onneksi villapaidalla ja fleecetakilla jotenkin tarkenee. Tytöt ovat myös tottuneet uuteen kotiin jo hyvin, enää ei tarvitse jokaiselle rasahdukselle haukkua ja käytävällä sekä hississä kulkeminenkin jo sujuu.
Kovista pakkasista huolimatta päästiin åsan kanssa onneksi kuitenkin keskiviikkona vihdoin treeneihin kun hallilla oli saatu käyttöön jonkinsortin lämmitys, -7 astetta tuntui oikein lämpöiseltä. Oltaisiin kovasti oltu jo helmikuun ensimmäisellä viikolla menossa, mutta juoksujen takia jäi kaksi kertaa välistä. Ryhmässä meitä on normaalisti 5 koirakkoa, mutta tällä kertaa paikalla oli vain kaksi. Tuntui jo nyt että eihän tässä ehtinyt itse kuin pari kertaa tekemään kun aikaa oli vain tunti. Mitenhän sitten kun kaikki on paikalla... Tämä vaatii totuttelua :) Onko se okei että omaa vuoroa odotellessa jotain pientä puuhailee reunustalla? :) Tällä kertaa tehtiin pieniä hyvin vauhdikkaita ratapätkiä. Meikäläisellä sojotti taas kädet ties minne! Osku oli oikein nopea ja sillä oli keskittyminen kohdallaan ja kuunteli mua, vaikka itse olin aluksi taas jännityksestä aivan sekasin. Yhdellä pätkällä oli myös A ja puomi, lähdettiin uskaliaasti kokeilemaan ilman hihnaa millaisessa muistissa taas tovin jälkeen kontaktit ovat. Piruperhana että oli makiat! :) Tosin varmistin paljon tulemalla aivan vieressä ja pysähtymällä itsekkin, mutta silti :D Kuudesta kontaktisuorituksesta kertaakaan åsa ei valunut läpi ja 5/6 suorituksessa muistin itse vapautuskäskyn!!
Ensimmäisen pätkän alussa oli rengas ja sen perään suorassa linjassa kolme hyppyä. Rengasta ei olla kovin paljoa treenattu, oikeastaan viime treeneissä iidan kanssa ja sitä ennen en edes muista koska. Aluksi kokeilin josko se onnistuisi tuosta noin vain kun helppo suora vain. No eihän se onnistunt, välistä tuli. Otettiin sitten muutama pelkkä rengas onnistuneesti ja sitten pätkälle lähdettiin ilman rengasta. Nää odottaa jo innolla ensi keskiviikkoa! Niin kiva kun vhdoin pääsee säännöllisesti treenaamaan.

melkein liittyy aiheeseen, mutta aamuisin saa ihastella kovin ihania auringonnousuja :)

Rohkeutta, reteyttä ja rauhallisuutta

2011-01-16T18:02:00.003+02:00

Lauantaina 15.01. treenattiin Iidan ja Lotan kanssa Lahdessa Korkeavireen hallissa. Halli oli kyllä meihin nähden mukavalla sijainnilla kun 20min ajettiin suuntaansa. Mahdottoman mukavaa treenata mukavassa seurassa ja taitavassa ohjauksessa!! iso kiitos tytöt ♥

Treenit aloitettiin menemällä kokonainen rata oskun kanssa. Se ei mennyt aivan nappiin! Toki rata oli haastava, mutta onnistuin ryssimään ne helpotkin kohdat. Oskulla oli kierroksia päällä tuhat ja itsekkin olin ihan rauhaton. Siitä ensimmäinen miinus, on opittava rauhoittumaan.

Tällä kertaa on kyllä treenivihkoon kirjattu tarkasti mitä radalla onnistui ja mitä ei, ilman videota ei millään olisi onnistunut. Kontaktit olivat meillä aivan hukassa. Tehtiin kontakti treeniä valjaissa. A meni paremmin, puomilla iida joutui jarruttelemaan ja keinu onkin aivan oma lukunsa. Sitä ollaan vasta vähän treenattu ja oskun mielestä se on kaikkein hirvein este. Tutisee ja koettaa rimpuilla pois. Keinun treenausta jatketaan valjaissa ja alastuloa hiljentäen.
Rengasta otettiin myös yksittäin, onnistui ihan mukavasti myös hypyn kautta.
Keppikulmia tehtiin myös helpommalta puolelta "kellotaulun" mukaisesti.
Radalta treenattiin erikseen pätkissä haastavia kohtia. Huisin ylpeä olen kun saatiin vaikea putkikulma onnistumaan hetken reenauksen jälkeen mainiosti :D niin että viimeiseksi kun mentiin rata kokonaan uudestaan onnistui se loistosti!

Muutamia esille nousseita kehityskohteita:
- pitää oppia pysymään rauhallisena ja keskittyä, jotta hommassa on järkeä. säheltäen ei onnistu mikään
- en saa rataa mentäessä unohtaa kontakteilla vapautuskäskyä
- selkä suoraksi, moinen köpöttely on kauheaa
- ohjaus on kauheaa huitomista, opi hallitsemana kädet
- keskittyä radalla ohjaukseen tiukkoissa käännöksissä
- pitäisi tehdä rennosti ja reteästi
- ja ehdottomasti täysillä loppuun asti yritys! meinaan jumahtaa paikalleni kun jokin ei onnistukkaan
- koiraa ei saa jättää selän taakse
- palkkaus on pahasti myöhässä!
- käskytys on pahasti myöhässä myös! osku on jo esteellä kun käsky vasta tulee...

Nyt ajattelin rohkaistua ja laittaa videon reeneistä kun mennään rataa toisen kerran :)

Radalla on hurjasti juttuja mitkä ei mene niinkuin pitäisi mutta on siinä paljon myös hyviä juttujakin! :D Laitoin videon äänet pois, kauniin taustakuoron ja oman äänen takia ja lisäsin tilalle mielummin kivan kipaleen! (hah osasin leikkiä hieman moviemakerillä)

Videolla 2. hypyn jälkeinen välistäveto minusta menee ihan mukavasti. A:n alastulo heh heh läpi. Puomille vein oikein supertarkasti kun ensimmäisellä kerralla souvattiin siinä useampaan otteeseen ennen kuin onnistui ja alastulollekkin tein supervarmistuksen. Puomi on tosi hidas :/ Vaikea putkikulma!! :D Kepeille lähdettäessä en ohjaa tarpeeksi tiukkaa kaarrosta ja sen vuoksi osku kartaakin väärältä puolelta sisään... En osaa oskulle vielä näyttää kaikissa kohdissa minne mennään seuraavaksi, kaarrokset paukkuu. Loppusuora meni paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, en jättänyt oskua selkäni taakse. Mitähän muuta...

Iippanen treenasi mutkaputkea ja hypyn kautta putkea. Pieni yllätti minut täysin vauhdillaan. Harmi ettei tällä kertaa ipasen suorituksia tallentunut videolle! Ipasella myös oli kierrokset korkealla ja silakkaa oli melkein mahdotonta saada haltuun. Ipan kanssa meidän on treenattava yhdessä leikkimistä tooosi paljon. Iippa todisti olevansa äitinsä tyttö hyppimällä putken päältä ja itsekseen karkasi rälläämään pitkin putkea.

Pikkumara oli kyllä sellainen tykinkuula radalle syöksyessään :D telma ja lottakin hurjan taitavia! Ne tuolla menolla kisaavat samaan aikaan ku me oskun kanssa!

Tiivistelmää

2011-01-02T17:14:00.002+02:00

Sitä luulisi että työttömänä olisi aikaa puuhailla vaikka ja mitä, mutta saamattomana ei aikaa tunnu riittävän mihinkään. Josko uudenvuoden lupaukseni olisikin olla enemmän aikaansaava… Yleensä en kyllä moisia lupauksia harrasta, mutta tänä vuonna ajattelin sen verran olla ei saamaton lupaamalla, että åsan kanssa aloitamme agikisat tänä vuonna. Aikarajaa on vaikea määrittää, mutta sanotaanko että kesä on viimoinen takaraja :) Toinen lupaus on aloittaa iippasen kanssa jonkinmoinen harrastus. Tokosta juurikaan mitään ymmärtämättä, silti mielestäni iippasesta tulisi loistokas tokokoira. Saa nähdä mitä murusen kanssa keksitään.

Ollaan me hieman jotain saatu aikaiseksikin tai ainekin aloitettu. Viikkoa ennen joulua eräänä päivänä lenkkeillessä tytöt melkein saivat kiskottua olkapääni sijoiltaan. Vanhaa koiraamme Roopea taikka oskua tähän asti en ole saanut kulkemaan nätisti lenkeillä. Olen kokeillut vähän sitä sun tätä kikkaa mutta mitään en ole jaksanut tarpeeksi sitkeästi jatkaa, joten meillä on lenkkeilty aina enemmän tai vähemmän jatkuvasti vetämiseen kyllästyen ja raivostuen. Nyt sitten tuon kyseisin iltalenkin jälkeen päätin, että nyt on tultava loppu. Nuo kaksi, vaikkakin pieniä sinttejä ovatkin, osaavat kyllä kiskoa ja kovaa. Sinä iltana sattuikin sopivasti tv:stä tulemaan koirakuiskaaja jakso, mistä sain ohjeet joita lähteä lenkillä toteuttamaan. Joululahjaksi innostuin pukilta myös pyytämään koirakuiskaajan laumanjohtaja-kirjan, josko siellä olisi lisää hyviä neuvoja. Kaksi viikkoa ollaan nyt lenkkeilty niin, että tytöt kulkevat lyhyellä hihnalla rinnallani ja olen yllättynyt kuinka nopeasti muutosta on alkanut tapahtumaan. Ah kuinka rentouttavaa onkaan kävellä kun ei tarvitse koettaa höyryvetureita pidätellä :) Muutosta huomaa myös kotona, kun olen opetellut olemaan selkeämpi ja rauhallisempi laumanjohtaja.

Koirakavereita nähtiin joulukuussa. Åsa ja iippa pitävät hurjasti mellistä ja telmasta, harmi vain ettei tunne ole molemminpuolinen :) Itsenäisyyspäivän aikoihin sekä joulun ja uudenvuoden välipäivinä nähtiin tyyniä ja eldaa, iippanen ja elda tulevat mainiosti juttuun keskenään. Osku kyykyttää liikaa eldaa, jolloin pikkuinen ei uskalla oikein osallistua leikkeihin. Tyynin ja Eldan blogista voi käydä kurkkaamassa muutaman kuvan tyttöjen puuhastelusta. Tänään käytiin riikan ja maxin kanssa jäällä lenkkeilemässä. Iippa ei pelännyt enää lainkaan niin paljon maxia kuin viime kerralla, hiphei! Kovasti maxin puuhat jo kiinnostivat ja häntä heiluen kipitti maxin perässä. Sen verta kuitenkin jänskätti, että maxin juostessa ohitse tai leikkiessä oli hyvä kiljaista ja muutama itku vääntää vaikka olisi muutama metri välissä :)

Uudenvuoden juhlat olivat sinällään rauhalliset kun kotona oltiin ja elokuvaa katsottiin lotan kanssa, mutta toisaalta kaikkea muuta kuin rauhalliset. Åsa viime vuonna säikähti raketteja, joten tänä vuonna oli odotettavissa panikoimista. Kovimman paukkeen alkaessa 11 maissa illalla osku rupesi kirjaimellisesti hyppimään seinille. Mistään ei oikein meinannut löytyä sopivaa turvapaikkaa. Iippanen ei ollut moksiskaan paukkeesta, hieman kummissaan oskun käyttäytymisestä. Ensi vuodeksi on kyllä kehitettävä jotain uudenvuoden varalle lievittämään åsan oloa.

Ainiin nämä likat + ilkku pakkaavat kimpsunsa tammikuun lopussa ja muuttavat vihdoinkin tampereelle. Koti ja työpaikka on vielä löytämättä, mutta ensi viikolla toivotaan asioita selviävän. Toivottavasti löytyisi myös reenipaikka minulle ja åsalle mahdollisimman pian!

Mitähän muuta kuulumisia tiivistäisin vielä tähän :)

Sellainen asia on mieleeni tullut, että olisi mukava kuulla iippasen sisarusten kehittymisestä ja kuulumisista sekä nähdä kuvia. Jos sisaruksien kaksijalkaiset blogia lukevat niin laittakaa kuulumisia blogin kautta tai sähköpostiosoitteeseeni velling.emma@gmail.com. Iippanen painaa nyt viimeisimmän mittauksen mukaan 9,5kg ja korkeutta arvioisin olevan n. 40cm.

Ne viimeisimmät reenit on vieläkin kirjoittamatta ylös… jaiks! onneksi sentään on videopätkää

2010-12-21T16:05:00.000+02:00

Laiskuutta

2010-11-26T21:22:00.004+02:00

En vieläkään ole saanut aikaiseksi kirjoittaa auki viime reenejä joista on aikaa jo kohta kaksi viikkoa. Työttömänä tyhjäntoimittajana kun ei millään meinaa ehtiä. Isänpäivänä ajeltiin kouvolaan ja reenattiin erittäin ahkerasti. Näistä reeneistä jäikin hurjan paljon parempi mieli kuin edellisistä :) mutta myöhemmin lisää. Nyt vain pikaisesti tänään napatut muutamat kuvat. Yksi päätyikin jo otsikko-kuvaksi ja iipsteri sai uuden kuvan omalle sivulleen. Ja tässä kolmas:

osku meinaa ratketa riemusta :D ipasen kulmakurtistus jäi liian pehmoiseksi, kerrassaan nynnyksi

Osataan ja ei osata - enimmäkseen ei osata

2010-11-03T16:42:00.003+02:00

Reenattin tänään Kouvolassa. Kohdattiin karu todellisuus. Iida sen ääneen sanoi, ollaan vuosi junnattu tässä samassa tilanteessa. Edistyminen on hyvin pientä, enimmäkseen tuntuu että ollaan menty taaksepäin. Lueskelin reenien jälkeen vuoden takaisia reenejä reenivihkosta ja ollaan tehty silloin paljon vaikeampia juttuja, joista ei nyt ole hajuakaan. Toisaalta vaikuttaa tietysti paljon että ei ole ollut mahdollisuutta reenata säännöllisesti ym., mutta olen aivan liikaa nojannut siihen tekosyyhyn. Monen montaa juttua oltaisiin kyllä voitu reenata ilman esteitäkin.

Treenisuunnitelma olisi ollut aika poikaa, vaikka reenit eivät säännöllisesti ole ollutkaan. Nyt ryhdistäydytään ja tehdään se kun saadaan iida avuksi.
Reenien jälkeen tein listan esteistä jotka osku "osaa" ja mitä ei osaa. Jälkimmäinen oli hurjasti pidempi. No mutta tästä suunta ylöspäin. Ja tosiaan tavoiteena kisaamaan 2011 (iidan lisäys: alkuvuodesta :D )

Osku ei osaa lainkaan keppikulmia. Otettiin myös hypyn kautta. Laiha oli tulos. Mun piti olla todella vahvasti ensimmäisen välin kohdalla saadakseni oskun menemään. Muuten kepit on aika jees. Tietysti se ei auta mitään jos koira ei osaa kepeille lähteä.

Otettiin valssia. Ensimmäisen ja toisen hypyn kulma oli haastava ja ei meinannut onnistua lainkaan. Minussa oli aluksi vikaa kun jätin oskun huonoon lähtöpaikkaan ja sitten en myöskään tarpeeksi selkeästi näyttänyt minne ollaan suuntaamassa. Sitten kuin sain itseni hieman kartalle alkoi osku mulkkuilemaan ja kytisteli vain palkkaa iidalta. Se ei seurannut tipan tippaa meikäläisen ohjausräpellystä. Kokeiltiin niin että palkkaan itse, mutta osku tottunesti silti haki palkkaa iidan suunnalta.

Oli reeneissä jotain onnistunuttakin. Tehtiin puomia ja A:ta ilman hihnaa! :D Ja ne onnistui aika hyvin. Käskyn on oltava napakka että maakari pysähtyy. Muutamat päheät suoritukset teki. Omat jalat tuntui sellaisilta sementtipaakuilta kun yritti lähteä spurttaamaan puomin vierellä. Niin mikä rapakunto? A:lla otettiin vain muutama toisto. Ensimäisen kerran kontakti valui yli, kun maakari tuli vauhdikkasti harjanteen yli. Toisella kerralla harjanteen päällä maakari haltuun ja jarrutteli sopivasti alas. Sentään hieman ollut hyötyä nyt kun ollaan yritetty ryhdistäytyä lankkureenissä :)

Kotireenin alla nyt: kontakti, keppikulma, liikkeessä haltuun, ohjauksen lukeminen

Iippanenkin pääsi reenaamaan. Se kurvaili suoraa ja U-putkea kutsuen ja yhdessä juosten. Suoran putken tuli hirmuista kyytiä, mutta U hieman jänskätti. Tehtiin myös yhtä ja kahta hyppyä kutsuen. Iipsteri ei vielä kahta hyppyä handlannut yhtämatkaa juosten. Iippasen kanssa pitää reenata yhdessä leikkimistä. Nyt se kuitenkin jo kiinnostuu lelusta ja sen voi sillä palkata, mutta takaisin ei sitä tuo. Puomin alastulolla harjoiteltiin myös kontaktia. Iippa ei millään meinaa rauhoittua siihen kun karmea kiire ahmia nameja. Nyt kuitenkin jo hieman paremmin siinä pysyy kun kotonakin reenattu.

Neiti etsivä tositoimissa

2010-11-02T15:54:00.006+02:00

Oskun kanssa käytiin tekemässä kumpasenkin ensimmäinen verijälki tai jokin-jälki. Ei sitä aivan verijäljeksi voi ehkä sanoa, sillä verta meillä ei ollut lainkaan :) Tein jäljen hirven nilkalla, missä oli vielä jäljellä hieman lihaa ja jänteitä. Maasto oli jonkinsortin sammaleista ja kanervikkoa... Jäljellä oli pituutta vain noin 15m ja se oli noin 40min vanha. Aikalailla suoran jäljen tein. Oskumaaria oli oikein pätevä jäljestäjä! Se pääsi hommasta heti jyvälle ja eteni sujuvasti. Muutaman kerran osku nosti päätään ja nuuskutteli ilmaa ja katsoi minuun, mutta jatkoi kuitenkin heti hommaansa. Kaadoksi oli jätetty se hirvennilkka, joka kummaksutti oskua hieman. Aluksi se ei osannut sille oikein mitään tehdä, hetken tökittyään innostui siitä kovasti. Hauskaa oli seurata kuinka näppärästi osku eteni. Jäljen alussa oskua kyllä selkeästi jännitti aika paljon, häntä ja korvat luimussa nuuskutteli :)
Tätä täytyy päästä tekemään toistekkin! Minä tykkäsin ja oskukin näytti innostuvan :) Olisi kuitenkin aluksi mukava päästä jonkun osaavan matkaan mukaan, sillä aika mututuntumalla tämän päiväinen tehtiin.

Lomalla ollaan muutenkin yritetty aktivoitua reenailemaan kaikkia pikkujuttuja. Oskun kanssa ollaan päivittäin koetettu ottaa kontaktiharjoitusta lankulla edes muutaman toiston verran. liikettäni. Iipsterin kanssa ollaan harjoiteltu myös lankulla sekä istumista, maahan menoa ja tassun antamista. Iipan kanssa olen käyttänyt naksutinta kaikissa muissa paitsi kontakteissa. En vielä oikein osaa sanoa onko se mielestäni kätevä vai turha :)

Viime viikolla tehtiin perinteinen syyslomaretki Repovedelle. Ilma ei ehkä ollut mitä parhain, mutta eipä ainekaan ollut muita retkeilijöitä paljoa :) koirat saivat vapaana kirmailla melkeinpä koko matkan. Iippanen vietti päivän kotona ilkun kanssa, ensi vuonna sitten mukaan.

Salmi-saaren sisämaan vuorikiipeilijät olivat taas vertaansa vailla olevia näppäriä Tuonenmarjoja!

näköala näkötornista (itse jätin näkötornin välistä tutisevine jalkoineni)

tuonenmarjat :)

lomalaiset

2010-10-26T15:57:00.004+03:00

Syysloma aloitettiin rennosti tekemällä opparia Kouvolassa. Kyllä me oikeasti tehtiin mukavia lomarentousjuttujakin :) Samalla päästiin tutustumaan uuteen tulokkaaseen martaan aka mara/ pikkupora! Aikamoinen plikka :) tulee pistämään pojat tossun alle!

Kameraa olen yrittänyt aktiivisemmin käyttää, ei meinaa muistaa vielä että itsellä moinen on.

maastoutumisharjoitus

iippa sisustaa

Kuvola vierailulta:

Banzai - Åsa

spurtteja :)

parempaa ryhmäkuvaa ei maakareista saatu (pennutkin pysyi paremmin paikallaan kuin oskumaakari)

tönöttäjät

Iipasta on nopeasti kasvanut jo ihan oikea koira. Se on paljon jäntevämpi ja lihaksikkaampi kuin osku oli pienenä. Omaan silmään iipsteri on hurjan hyvän näköinen :)

Pitäisi kait joskus kirjoittaa ihan jotain asiaakin :) mutta lomalaisilta ei nyt muutakaan voi olettaa.

sitäsuntätä

2010-10-16T20:26:00.006+03:00

Iippanen pääsi viime viikonloppuna karvoistaan. Turrikan alta paljastui pienen pieni dalmatialaisen ja ajokoiran sekoitus :D Iipsteri oli hurjan hienosti trimmauksen ajan. Ensimmäisen kerran kun trimmasin oskun itse saatiin aikaa menemään noin 4 tuntia. Iipan kanssa nyt meni vain 1½ tuntia! Karvojen ajon jälkeen iipsteri on tosiaan ollut kuin prinsessa Isabella :) kylmät ilmat ei oo iippasen mieleen. Olin ajatellut ettei vielä toviin tarvitse minkäänlaista vaatetta laittaa koiruuksille päälle, mutta iippaselle pitikin sitten tehdä villapaita ja se päällä se on kylmimpinä päivinä ulkona viihtynyt. Oskulle takit tai villapaidat ovat aivan kauhistus, niiden kanssa ei voi liikkua sen mielestä normaalisti. Tässäkin asiassa iipsteri on aivan toista maata, se ei voisi vähempää välittää.

Oskumaakari saisi kyllä ottaa monessa muussakin asiassa mallia iipasta. Esimerkiksi ulos lähtessä osku piippaa vallan mahottomasti ja panikoi mahtaako päästä mukaan. Ihan huvikseni tietysti laittaisin sille sisälle kaikki vermeet päälle... :) Iippa odottaa minun pukiessa nätisti istuen ja aivan hiljaa. Ja iippa osaa paljon paremmin ovea avattaessa jäädä istuen odottamaan, koska on lupa tulla. Osku toljottaa joka kerta että "häh pitääkö tässä muka jotain vielä tehä?" Metsässä myös luoksetulo on 100 kertaa varmempi iipalla kuin åsalla. Hyvä että kerkeän puolet sanasta sanoa kun pieni pilkukas on jo jaloissa!

Onneksi enää viikko jäljellä viimeistä harjoitelua ja sitten alkaa hieman helpottamaan. Väsymys on ollut niin mahdotota ettei ihmeitä olla iltaisin tehty. Viimeisen harkkaviikon jälkeen on tiedossa syysloma!!!!!! Suunnataan taas porukalla repovedelle päiväksi "vaeltamaan", viimevuoden retkestä on kuvia vieläkin laittamatta :) Iippanen taitaa kyllä jäädä vielä kotiin, tai sitten pitäisi olla rintareppu missä sitä kantaa. Syysloman jälkeen on opparin palautusta ja muuta mukavaa ja sitten joulukussa pitäisi kai kahvitella valmistumista?! Joulukuun jälkeen meillä ei olekkaan sitten mitään hajua mitä tehdään ja missä tehdään :) Tampereelle olisi kiva muuttaa kun siellä saataisiin mitä luultavammin oskun kanssa agility kunnolla käyntiin.

Eräänä erityisen kylmänä iltana iipsteri teki pesän housuhyllylle :)

Oskun spede-korvat

Oskunen ja uusi lelu

iipsteri vs siannahkarulla

Nami-mummot

2010-10-02T10:45:00.003+03:00

Iippa on kovin arka uusien ihmisten suhteen, ainekin aluksi. Tutustuttuaan hetken niin vieraat on ihan ok. Iipsteri on todella hidas lämpenemään. Torilla ollaan käyty kaksisteen katselemassa ihmisvilinää (jos sitä nyt voi vilinäksi kutsua Heinolan torilla :D) ja aika usein kovien äänien tai nopeiden liikkeiden seurauksena häntä on koipien välissä. Tänään aamulla suunnattiin taas torille ja tungin kaikille vastaan tuleville mummoille namit käteen, jotka syöttivät iipalle :) Yllättävän nopeasti vieraiden lähestyminen alkoi rullaamaan aivan uudella tavalla. Minkäs sille voi kun toinen vaan on niin ahne :D Kotimatkalla sai jo äärimmäisen pitkä mies, jolla oli möreä ääni rapsuttaa ilman namin antamistakin. Ja iippa tutustui myös miehen Kuuppa nimiseen koiraan ja tykästyi Kuuppaan vallan mahdottomasti :)

Viime viikonloppuna tehtiin Lotan ja Telman kanssa syysretki laavulle. Retki ei kyllä ollut sieltä rennoimmasta ja onnistuneimmasta päästä :D Kaikki mikä vain saattoi mennä pieleen niin meni. Ilma oli mitä ihanin ja tietysti kaikki muutkin olivat päättäneet lähteä samalle suunnalle retkeilemään, joten koirien vapaana pito oli aikalailla mahdotonta. Kamera ei meinannut toimia. Namit levisi pitkin polkuja. Uusi räkätauti itsellä. Laavulla joku spuge juopottelemassa. Lotta poltti kielensä ja huulensa kuumaan teehen. Itse kaadoin kaakaot syliin. Ja vaikka mitä ja muuta! Selvittiin hengissä :) Mitenhän mahtaa sujua meidän tämän vuotinen syyslomaretki Repovedelle...
Kamera onneksi rupesi toimimaan ja muutaman kuvan sain otettua. Vaikkakin kamera on täysi sukka! Raivostuttaa kun menin moiseen rahani hassaamaan kun ei sillä meinaa kunnon kuvia saada.

Tällä viikolla on myös alkanut paljastua pieniä tuhoja. Olettaisin että iipserin puuhaamia, mutta takuuseen ei voi mennä. Iipsterillä on tapana kaivaa kenkien pohjallisia ja nakerella niitä. Yhtenä päivänä oli myös pedin täytteet saaneet kyytiä:

Viime viikonloppuna osku pääsi myös eroon turkistaan. Reisien päällä alkoi olla jo sellaista huopalaattaa etten malttanut enää pitkittää trimmausta. Kevätkoriste tietysti jätettiin ja nyt kokeiltiin myös uutta spanielkorva-mallia. Sisko nimesi ne Spede-korviksi :D

iippa on ottanut pedikseen säkkituolin

Riekkurallia ja agilityä

2010-09-19T17:18:00.007+03:00

Tuntuu että aikaa olisi mennyt jo vaikka kuinka kauan, mutta oikeasti tytöt on olleet vasta kaksi viikkoa kotona :) Ajantaju kadonnut täysin kun päivät juoksee työharjoittelussa ja illat kipittelee näiden kahden perässä.

Iippaa en kovasti vielä osaa analysoida. Toisaalta se on kovin samanlainen kuin osku mutta toisaalta täysin toiselta planeetalta. Enkä ole vielä oikeen osannut päättää onko se rohkea vai ujo, kun sen reaktiot vaihtelevat milloin mitenkin. Ainekin se on hitaasti lämpiävä. Ihmisiä kun on käynyt kylässä, niin iippa ei syöksy tulokkaita vastaan mutta ei myöskään pakokauhussa tärise mun takana. Se vain istuu mun vieressä ja tarkastelee tulijoita. Hetken aikaa kun saa tutustua kauempaa niin sitten pusukone on valmiina käymään täydellä teholla :D Sisäsiisteys on minusta jo erittäin hyvällä mallilla, pikkuinen osaa pyytää ulos ja melkein aina pissat osuvat paperille jos sisälle tulee, muutamia lipsahduksiakin on myös tietysti tullut. Ruokailun kanssa tuppasi myös aluksi olemaan ongelmaa, mutta nyt iipsteri on tajunnut että sille on varattu aivan oma kuppi eikä sen tarvitse kamppailla saadakseen oman osuutensa. Ehkä kaikkein mukavinta on kun iippa on heti alusta alkaen ottanut minut omakseen, hakeutuu luokse ja hakee kontaktia hurjan paljon :D
Osmolla ja iipalla näyttää myös kahdestaan menevän hurjan hyvin ja hurjan lujaa! Mahdottomia painimatseja ja yleistä riekkumista! Välillä tuntuu että olisi kaksi 10 viikon ikäistä täällä ;)

Eilen matkattiin kouvolaan iidan luokse agilityreeneihin kera lotan & telman ja riikan & maxin. Oli aivan superia. Itse olin aivan hurmostilassa kun pitkästä aikaa pääsi ja keskittyminen oli hieman hakoteillä. Onneksi on iida joka hieman pyöritteli meikää ja saatiin nuppi hieman kohilleen. Oskun kanssa pienesti palauteltiin mieleen keppejä ja kontakteja. Muutaman hairahduksen jälkeen homma alkoi taas sujua. Edelleen kotona pitäisi ja nyt todellakin ryhdistäydytään ja ruvetaan reenaamaan kontaktia lankulla!!! Kokeiltiin myös putkierottelua, mutta todettiin että oskun kanssa pitääkin reenata ihan vain putkeen lähettämistä :) Pikkuinen iippanenkin pääsi hieman kokeilemaan suoraa ja mutkaputkea sekä kontaktin alastuloa. Pieni oli oikein reipas! Telma oli myös erittäin näpsäkkä tapaus ja maxi yllätti täysin ketteryydellään! :D Pian uudestaan!

painia

telma ei oiken tykästynyt iipsteriin

vaihteeksi riekkumista

hyytyminen :)

tyttöjen kanssa kotona

2010-09-04T16:37:00.001+03:00

Vuorokauden ajan ollaan taas oltu koirakoti! :D Että tuntuu hyvältä ja kotoisalta!

Perjantaina Emmin kanssa lähdettiin likkoja hakemaan Salosta. Matkan aikana kului taatusti enemmän nessuja ja bepsua kuin bensaa :) Jätti kiitos Emmille auton kotiin ajamisesta niin meikäläinen sai keskittyä paijjailemaan koiruuksiani!
Osku lähti autoon yllättävän innokkaasti, hieman olin pelännyt mahtaako se vieläkin olla meikäläiselle suuttunut :) Tosin se katsoi aika kauhuissaan kun näki että pentu tulee mukaan samaan autoon :D Matka meni superhyvin, pentu, pikkulikka, winona elikkäs Iippa oli erittäin rento matkustaja. Se otti heti lokoisan asennon sylistä, valtasi sen oikein kunnolla ja kävi nukkumaan. Koko matkan se nukkui kiltisti ja pysähdyksellä teki hienosti pissat. Ajomatka kotiin Emmin luota olikin jo hieman haasteellisempi, onneksi matka ei ollut pitkä. Ei mennyt kuin muutama sekunti kun iippa oli kivunnut takapenkille keikkumaan pahvilaatikosta jonka reunojen ajattelin olevan taatusti niin korkeat ettei se sieltä yli pääse kiipeämään. Tullut äitiinsä, korkeatkaan aidat ei kauaa pidättele...

Kotiin kun päästiin Osku juoksenteli kodissa riemuissaan kasasi kaikki lelunsa petiin ja kävi siihen kiehnäämään. Iippa hetken eteisestä katseli äipän riekkumista ja sen jälkeen lähti itse reippaasti kipittämään joka huoneeseen ja sen jälkeen äiskän petiin leluilla leikkimään. Ilta meni todella mukavasti, kaikki pissat tehtiin ulos ja pienen pienellä hihnaharjoittelukävelyllä käytiin myös ulkona. Iipan mielestä yksin jääminen siksi aikaa kun oskun kanssa lähdettiin lenkille ei ollut kovin hyvä juttu, aika kova äänisesti jäi oven taakse piippaamaan. Osku kyllä yllätti meikäläisen täysin kun rupesi iippaa leikittämään vetolelulla ja antoi pienen voittaa?!?!?!? Moista ole käynyt ikänä :D Ja osku myös paini riehakkaasti pienen kanssa. Vihdoinkin joku joka ei pelkää oskun leikkejä :) Illalla mietin että voiko olla totta että pieni voi olla näin helppo ja kiltti. Vieraita se ei lainkaan arastellut, meni itse heti haistelemaan ei kuitenkaan tunkenut syliin siirtyi vain minun viereen katselemaan tulijoita ja jahka osku oli tervehtinyt ja pieneen kiinnitettin huomiota se meni tekemään tuttavuutta :)

Yönkin pikkuinen nukkui putkeen, vasta kuudelta heräsi ja riennettiin aamupissalle. Sitten neiti alkoikin näyttämään todellista luonnettaan kun muut olisivat vielä tahtoneet nukkua ja pikkulikka oli erimieltä asiasta. Huuto oli kovaa, sänkyyn hyppy yritykset jatkuvia ja kun sinne ei otettu alettiin sänkyä romuttamaan. Jossain välissä pieni vielä hetkeksi rauhoittui mutta puoli kahdeksalta meikäläinen luovutti ja nousi.

Tänään aamulenkillä käytiin kolmisteen ja likat innostuivat puistossa remuamaankin. Vieraitakin on muutama käynyt ja molemmat likat pääsivät telman kanssa leikkimään, tai iippa oikeastaan, tosin tiedä sitten kuinka hauskaa niillä oli kun telma juoksi iipan mielestä liian kovaa ja telman mielestä iippa liian hitaasti :D Äsken tytöt pistivät vaihteeksi painiksi ja tovin riehuttuaan simahtivat molemmat tietokonetuolin alle :D Aikamoisen ihanat likat mulla! Innolla ja jännityksellä odotan miten mein arki lähtee rullaamaa...

tj 6 !

2010-08-27T10:07:00.003+03:00

Pentujen omille sivuille on lisätty aivan taivaallisen ihanat uudet kuvat! Kannattaa käydä täältä kurkkaamassa pikkuiset metsänhenget :D Wiskillä on selvästi ollut meneillään leijonakuningas leikki kun jylhäkallion kuninkaana patsastelee :) Tullut aivan äitiinsä joka myös harrasti Aukiolla alamaisten tähystelyä ikkunalaudalta.

Tj 10

2010-08-23T10:46:00.014+03:00

Ja sitten saan åsan ja pikkuisen kotiin<3

Tänään pirpanat ovat kuuden viikon ikäisiä! Eilen kävimme ilarin kanssa pikkuisia katsomassa :) Kuviakin tarttui tällä kerralla matkaan melkein 300, nyt löytyy pojistakin hieman enemmän :) Vaikea on miettiä kuka joukosta olisi se itselle sopivin. Winona teki kyllä aika vaikutuksen kun reteästi vain otti osaa åsa-mamman luun syöntiin oskun kiroilusta huolimatta :D Päivä ei olisi voinut mennä nopeammin seuraillessa pikkuruisia loikkia, mahdotonta leikkimurinaa ja hännänheilutusta mikä saa kaatumaan :D

wendy

wanda

wuvu

winona

wango

walko

wiski

kollaasit saa klikkaamalla suuremmaksi

oskun bunkkeri :)
hih :)

Pirpanat 3 viikkoa

2010-08-04T16:41:00.005+03:00

Maanantaina pennuille tuli ikää täyteen 3 viikkoa. Sunnuntaina ajelin toisen kerran pentuja katsomaan. (Kovin vaarallisia Turku matkat ovat meikäläiselle olleet, viimeksi kohdattiin luonnonvoimia ja tällä kertaa eläinkunnan edustajia) Nyt ne vauvat vasta suloisia olivatkin! Mönkivät pikkuisilla tassuillaan nurmikolla :) Osku tuntui niin hurjan laihalta ja sillä on aivan pohjaton vatsa tällä hetkellä. Se metsästää keittiöstä itsenäisesti itselleen ruokaa kaihtamatta likaisia keinoja...
Yllätyin kuinka fiksuja pikkukaverit oikein olivatkaan kun tepastelivat vilttien päältä nurmikolle pissaamaan :) Yllätyin myös kun yksi pikkulikka murisi :D saa nähdä mitä niistä oikein kasvaa!
Kuvasaldo tältä vierailulta on kovin tyttöpainotteinen, ensi kerralla pitää muistaa ottaa pojistakin kuvia.

Musta-valkoisten tyttöjen nimeäminen kuvista on meikäläiselle vielä täysi mahdottomuus ellei likkojen pyllyjä näy :) Viimeisestä kuvasta veikkauksena on Wanda päällä ja Wuvu alla... Paitsi pikkuisen Wendyn tunnistaa kyllä tyttöpoppoosta :)

W-pentue

2010-07-21T19:35:00.011+03:00

Pienet ja pahat ovat maailmassa, olleet jo 10 päivää! :D Meidän netti on tökkinyt aiheuttaen viivästystä blogin päivitykseen. Oskumaakari pyöräytti maailmaan 12.7. seitsemän ihanaa pientä palleroa, neljä tyttöä ja kolme poikaa!! Tai oikeastaan 8 pientä ja suloista, mutta yksi pieni tyttö nukkui heti pois kehityshäiriön takia.

Uskomattoman hienolta tuntui olla puhelimen kautta läsnä kun ensimmäinen pentu tupsahti ulos! Viime keskiviikkona ajelin super kuumassa auringonpaahteessa Turkuun vauvoja katsomaan autolla jossa ei tietenkään ollut ilmastointia :) Paidan väri muuttui kauttaaltaan vaaleansinisestä tummansiniseksi :D Pakahduin ylpeydestä kun näin Oskumaakarin ja vauvat. Ne olivat niin suloisia ja Osku niiiiiiin hyvä mamma! Päivä turussa tuntui juoksevan super nopeaan ja torstaina pitikin jo lähteä ajamaan takaisin kotiin. Hieman teki tiukkaa taas jättää osku, mutta onneksi se kuitenkin on niin pentuhurmoksessa ettei sille pääse koti-ikävää tulemaan. Pian taas uudestaan vauvoja katsomaan! Seuraavalla kerralla myös konttisen poika lähtee mukaan tutustumaan vauvoihin :)

Tässä muutama kuva pienen pienistä. Meikäläisen kuvaustekniikka ei ehkä sitä parasta ole vaikka hyvä kamera oli tällä kertaa matkassa, mutta jotain selvää saa :D Tulimana kotisivuilta voi käydä katsomassa yksilökuvat pienistä Papa Sam's pennuista.

7 viikkoa

2010-07-04T20:57:00.005+03:00

Iidan loistokkaasti nimeämässä Pienet ja pahat maailmaan -projektissa on takana jo 7 viikkoa, huisia! Oskumaakari lähti torstaina Sinin kyydillä asettumaan taloksi Turkuun. Kuuleman mukaan erittäin hyvin onkin sen tehnyt :D Osku on ollut vasta 3 päivää poissa ja aika kova ikävä jo on. Täällä kotona on vain kovin hiljaista, aina liikkeelle lähtiessäni oletan että kuuluu kahahdus ja osku pinkaisee jalkojen juuresta mukaan. Nyt vain hölmistyneenä tuijottelen jalkoihin että eikö kukaan seuraakkaan. Pitäisiköhän konttisen poika opettaa tuuraamaan :D
Torstaina koetin vielä ottaa muutamia viimeisiä kuvia mutta osku ei oikein ollut kuvaustuulella. Hirmuisen kuuma päivä oli ja piti vain keskittyä läähättämään.

47. päivä

6 viikkoa täynnä

2010-06-27T21:43:00.005+03:00

Tässä olisi tuoretta kuvaa tältä päivältä. Laitoin viereen vertailun vuoksi vanhempia kuvia.

(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Aikamoinen tankkeri oskusta on jo kasvanut :D Kävelykin on jo aika vaappumista.

Hurjan nopeasti on aika mennyt, loppuviikosta Osku lähteekin jo Turkuun asettumaan taloksi. Kuinkahan sitä selviää niin pitkän ajan ilman maakaria?! Astutus kyläilykin tuntui mahdottoman pitkältä.

Eräässä blogissa jossa seurataan myös tiineyden etenemistä oli pistetty veikkaus pystyyn kuinka monta pentua mahtaa olla tulossa :D Meidänkin täytyy ehdottomasti pistää moinen lysti käynttiin! Villejä veikkauksia otetaan vastaan? Itse veikkaan viitä, tai kuutta ja oikein toivoen seitsemää :D:D No ei viisi on minun veikkaus.

5 viikkoa täynnä

2010-06-20T21:44:00.006+03:00

Eilen tuli täyteen 5 viikkoa astutuksesta ja tältä näyttää masu tänään:

(36 päivää astutuksesta)

Ihan kuin se olisi kutistunut? Tosin hovikuvaajallamme ei ehkä aivan prikulleen sama kuvakulma joka kerta ole ollut, joten ehkä se vain hämää. Viime kertainen kuva nimittäin minun mielestä on hieman yläviistosta ja masu näyttää siinä pulleammalta.

Hieman ehkä on havaittavissa lisää hiipumista jaksamisessa, kentällä leikkiessäkin piti pitää taukoja. Harmi ettei mukana ollut kameraa kun leikin jälkeen käveltiin rantaan ja maakari kävi rantaveteen makamaan :) Tänään käytiin moikkaamassa maxia ja riikkaa, osku komensi topakasti maxia ettei nyt sovi koheltaa kuten yleensä.

terapeuttisesta kummusta on hyvä ottaa tukea :)

Ruoka on alkanut maakarille maistumaan taas hyvin, ehkä jopa ruokahalut hitusen kasvaneet? Sekä halu pureskella on ilmaantunut myös. Pitkään maakari on vähän välitänyt luista ym kovista, piilotellut vain paikasta toiseen. Keskiviikko iltana yhtäkkiä huomasin kuinka åsa oli käynyt wc:stä hakemassa tyhjän wcpaperi hylsyn ja ahkerasti pureskeli sitä. Kaivettiin sitten vanha siannahkarulla esiin piilosta ja hirmuisella innolla osku pisteli sen poskeensa. Tänään myös erittäin maukkaalta näytti maxin luu maistuvan :)

Masukasvatuksen myötä Osku on todennut tarvitsevansa öisin kunnon sängyn ja vallannut erittäin ahneesti tilaa itselleen. Neiti taitaa tänään päästä oven taakse nukkumaan, jotta saadaan jonkinlainen roti palautettua :) Ainiin nisien päät on kasvaneet!

Masukasvatusta

2010-06-15T20:48:00.010+03:00

11 päivää astutuksesta

31 päivää astutuksesta (hieman hämäävä tuo varjo)

11 päivää astutuksesta

31 päivää astutuksesta

Eikös olekkin jo masu jonkinverran kasvanut? En ole kyennyt oskumaakaria edes lihottamaan, kun se on ollut hieman nirso ruoan suhteen. Muutenkin jo muutamia merkkejä maha-asukeista on tullut, joten ainakin meikä uskoo vahvasti pikkuisten tuloon!

Osku ottaa päivät aika lepäillen ja rauhaksiin, lenkilläkin lönköttelee vain vieressä. Ja heti kun vain itse istuu aloilleen löytää vierestä oskun :)

Tää taitaa tarvita nyt ison halin

Kutkuttavan jänniä aikoja

2010-05-22T21:06:00.001+03:00

Sormet ja varpaat ristissä ollaan viikon verran eletty ja vielä olisi aika monta päivää jäljellä ennen kuin selviää onko pikku maakareita tulossa :) Äidin mielestä Oskumaakari on selkeästi tiine, sen olemus on mukamas muuttunut rauhalliseksi ja äidilliseksi ?!?! Meikäläisen silmään ei ainakaan moinen ole vielä osunut :) Osmo vain on ollut äärimmäisen hellyydenkipeä, jatkuvasti kulkee vieressä ja puskee rapsutettavaksi.

Meidän pitäisi nyt keksiä jonkinlaista vaihtoehto harrastusta kenties toivottavasti alkaneelle mammalomalle. Jonkin asteinen toko touhuilu on mielessä käynyt, mutta se on sitten eri asia saadaanko mitään aikaiseksi.

Ruipelo osmo
(sohvalla oleilu ei enää ole oikeasti sallittua nyt vain toimi lavasteena :D )

Osku tykkää tuunata

Pärekori

2010-05-14T11:51:00.001+03:00

Koskahan oppisin päivittämään edes hieman useammin. Eipä siinä oikeastaan ole mitään oppimista, viitsimistä sen sijaan. Kerrankin olisi ollut oikeasti useampikin mainitsemisen arvoinen asia kirjata ylös, mutta ei vain millään ole saanut aikaiseksi. Pääkoppakin on sellainen pärekori ettei voi muistaa näin pitkän ajan päästä. Tämmöisiä asioita ollaan oskumaarian kanssa kuitenkin jossakin vaiheessa kevättä puuhailtu:

Maaliskuussa käytiin Riikan ja Maxin kanssa Hyvinkään koirauimalassa. Aikamoisen hauska reissu oli ja oskumaakarikin intoutui yllättävän hyvin polskuttelemaan alku kankeuden jälkeen. Ja maxikin yllätti aikamoisella polskuttelulla! :D

Agilityäkin ennätettiin käydä kahteen otteeseen reenaamassa Emmin ja Vilman kanssa Mikkelissä. Molempina kertoina reenattiin keppejä, puomia ja hyppyjä. Kepeiltä ja puomilta saatiin oikein mahti suorituksia ja muutaman kerran uskaltauduttiin menemään puomi ilman hihnaakin. Mutta ilman meijän ikiomaa coachia reenaaminen on aika hakusessa kun itse ei osaa vielä nähdä onko suorituksessa kuinka paljon mätää.

Huhtikuun puolessa välissä oskun kanssa muutettiin myös pois Mikkelistä, sillä koulu ei enää velvoita olemaan siellä. Enää on jäljellä hurjan vähän koulupäiviä jolloin on oltava Mikkelissä, melkeinpä pelkästään harjoitteluita jäljellä. Meidän uusi koti löytyy Heinolasta, ei enää äidin luota vaan ihan ihka oma koti ja mukana muutti myös konttisen poika :) Oskumaaria sai uuden kodin myötä pienen pienen oman pihan ja järven rantaan on vain kivenheitto, joten kesällä päästään (minä myös opettelen uimaan kalojen kanssa) polskuttelemaan hyvin.

Meidän kesäsuunnitelmat on vielä hieman epäselvät, lähitulevaisuuden tapahtumat ratkaisevat mitä tullaan puuhaamaan ;)

Seuraavaksi sekalainen sakki kuvia keväältä:

Ai mitenniin kerjään?!

Oskun kaamea rapula!

Oskumaakari auttaa opparin teossa :)

The Boss vahtii opparin tekoa

Oskumaakari on vieraillut nyt yli viikon Turussa, aikamoinen ikävä jo maariaa!

2010-03-04T19:44:00.002+02:00

Me käytiin reenaamassa!

2010-03-04T18:46:00.009+02:00

Hiihtolomalaiset ottivat ja starttasivat aamulla auton kohti Kouvolaa. Meitä suosi pikkuinen pakkanen, auratut tiet ja loisto valmennus! Nämä reenit saatiin myös videolle. Jahka saan ne itselleni, jokusen niistä voisi tänne todistusaineistoksi laittaa jos ne vain on julkaisukelposia.

Aloitettiin kolme hyppyä, U-putki ja kaksi hyppyä sarjalla. Ensimmäinen kerta ilman rimoja. Osmo juoksee kovaa, mutta ei juurikaan hae itse esteille. Laitettiin lelu odottamaan loppuun, härkkimistä lelun ympärillä ja sitten uudestaan puomien kera. Osmon hypyt ovat aivan karmaisevia ilmaliitoja niin pituus kuin korkeussuunnassakin, ensi kerraksi on tiedossa hyppyreeniä!

Valssia reenattiin putken kautta tullen kahdella hypyllä. Osmon loikka venyi aivan liian pitkäksi, sillä oma käskytys tuli vasta kun osmo oli jo hypyn päällä sekä meikäläisen vartalon pitäisi jo ennen hyppyä olla näyttämässä mihin ollaan matkalla. Jauhamalla saatiin muutama ihan mukavasti onnistunut.

Kepit olivat aivan MAINIOT joskin hitaat! Toistoja tarvittaisiin vain hurjasti lisää, sillä valkun mukaan kuusi ensimmäistä menee hyvällä sykkeellä, mutta loput vähän epäröiden. Olisi pitänyt kesällä hankkia lisää harjanvarsia. Mutta kuitenkin olin hyperinnoissani kepittelystä :D Keppikulmia tulisi kait myös alkaa harjoittelemaan? Sekä vahvistaa kepitystä silloin kun itse kuljen keppien vasemmalla puolella.

Puomi onnistui myös mukavasti. Edelleen osmo kiinni valjaissa, mutta hiljaisessa vauhdissa lopussa ei tarvinnut jarrutella. (eikönii iida?) Hurja vauhti saatiin puomille härnäystekniikalla lähdössä. Kovalla vauhdilla vauhti ei meinaa pysähtyä kontaktille aivan niin helposti… Tarvitaan toistoja toistoja toistoja kotosalla lankun pätkällä! Tehtiin myös A:ta ja keinua. A onnistui mukavasti, tehtiin myös hypynkautta ilman valjaita, mutta kontakti ei ollut niin varma. Ensi kerralla valjaat ylle. Keinulle osmo lähti innokkaana, mutta heti kallistuessa iski hätä. Jatkettiin jarruttaen keinun iskeytymistä.

Halliin tullessa naureskelin häkissä olleelle alustalle, missä näkyi raapimisjälkiä, joku selkeästi oli ollut erimieltä häkissä odottelusta. No arvatkaas vaan kuka pisti paremmaksi! Osmon mielestä muut eivät selkeästi saa reenata. Osmo oli silpunnut retkialustan pienen pieneksi silpuksi. Ei tuollaista kykene tekemään kukaan muu kuin oskumaaria! Ja taas kerran sivupalkissa oleva Laulavan Lintukoiran kiljunta osuu niin nappiin :D

Jäähkälenkki olikin sitten asia erikseen. Polveen asti upottavassa hangessa tarpomista. Monta kertaa teki mieli jäädä istumaan kuusen alle ja odottaa kesää. Käyttäkää ihmiset nyt sitä valmiiksi aurattua polkua!!! En suostu ensi kerralla aukomispartioon.

Hirmuisen hyvää 2-vuotis syntymäpäivää O-pentueelle!

2010-02-18T20:26:00.005+02:00

Yritettiin saada sankarista suloista kuvaa mutta osmon mielestä se oli kovin noloa :D

Kuulumisia

2010-01-18T17:55:00.006+02:00

Hupsista!

Nyt ollaan oltu aivan äärettömän huonoja päivittämään kuulumisia tänne. Syysloman jälkeen alkoi koulun harjoittelu, joten majailimme edelleen Heinolassa. Siellä oltiinkin tammikuuhun asti kun harjoittelun jälkeen alkoi joululoma. Kovin paljoa ei olla ihmeellisyyksiä puuhailtu, tavallista tallaamista vaan. Osmon kanssa nautiskeltiin Heinolan hyvistä lenkkipaikoista kun vapaana pääsi kirmaamaan melkein kotiovelta. Tai osmo kirmaili, itse puuskutin perässä jäykkänä pökkelönä kun päällä oli tuhottoman monta kerrosta vaatetta ja silti paleli. Osmo ei juurikaan kovimpiakaan pakkasia aristellut kun päällä oli hieno batman-viitta. Se on aivan mahdoton sukeltelemaan lumikasoihin. Mitä syvempää sen parempi!

Osmo oli jo lomafiiliksellä kun toiset joutui vielä viimeiseen tenttiin lukemaan. (Sängyllä voitte ihastella äärettömän tyylikästä päiväpeittoa :D )

Sentään jotakin loman aikana opeteltiin :D Tosin ei olla edistytty kuivaharjoittelusta vielä tositoimiin.

Osmo sai joululahjaksi possu-lelun. Pentu-iän jälkeen mitään pehmoista lelua ei ole ollutkaan kun ne on samantien teurastettu. Kerkesin jo ihmetellä mitä kummaa on tapahtunut kun possu oli hengissä vielä joulupäivänäkin. Possu teki ennätyksen kestämällä viikon! Osmo oli äärettömän rakastunut possuu, se oli mukana kaikkialla. Osmolla vain näyttää olevan astetta rankempi tyyli rakastaa :)

Viikko sitten saavuttiin takaisin Mikkeliin. Täällä olikin sitten aivan eri meininki lenkkipolkujen suhteen kun kaikki paikat on täynnä hiihtäjiä. Hieman rupesi ylimääräistä energiaa kertymään ja sen seurauksena uskaltauduttiin viime perjantaina läheiseen koirapuistoon. Puskan takaa ensiksi tiirailtiin minkä näköistä porukkaa paikalla on :) Puistossa oli kaksi 7kk ikäistä sekarotuista pikkaisen osmoa suurempaa koiraa ja kaksi mäyristä. Aluksi Osmoa pelotti aika paljonkin ja hurjasti piti muille kovistella. Vähän ajan päästä kuitenkin erittäin reippaasti kirmaili muiden mukana. Ollaankin päivittäin nyt käyty ja jokaisella kerralla mennyt todella mukavasti. Osmo on hirmuisen taitava käyttäytymään suuressakin koirajoukossa. Se aluksi tarkkailee tilannetta ja päätää ketkä on hyviä tyyppejä ja sitten lähtee haastamaan niitä leikkiin. Kyllä on kotona uni maittanut hyvin iltaisin! Aluksi ajattelin koirapuistoa vaan hyvänä väsytyspaikkana, mutta tuli huomattua myös että käynnit on äärettömän hyviä sosiaalistamisharjoituksia Osmolle.

Toivottavasti saadaan aikaiseksi käydä agilityäkin reenaamassa nyt kun täällä on mahdollisuus päästä omalla avaimella halliin. Vaikka kisaamaan ei varmaankaan ole mahdollisuutta kun aikaisintaan villisti veikattuna loppuvuodesta? jos pikku-osmot saadaan alulle seuraavista juoksuista. Aika hurjasti pitäisi kyllä reenata jos tämän vuoden puolella vielä aiotaan viralliset kisat korkata :) sen verran unholassa varmasti homma on!

Suosikkilelu Frisbee

2009-11-14T15:32:00.002+02:00

Suunnitelmat uusiksi

2009-10-23T13:12:00.002+03:00

Meidän suunnitelmat eivät nyt menneetkään aivan niin kuin piti ja pikkuosmoja ei ole vielä jouluksi tulossa. Åsalla oli kovin mystiset juoksut, maanantaina Sini käytti åsan verikokeissa joista todettiin että juoksut ovat jo niin pitkällä ettei astutus onnistu. Joko osmon juoksut ovat todella nopeasti etenevät tai ne alkavat todella huomaamattomasti. No mutta ensi kerralla olemme viisaampia. Pikkuosmojen uusi yritys on seuraavista juoksuista niin saataisiin kesävauvoja. Ainekin yksi positiivinen puoli on kesäpennuissa, itselläni saattaisi silloin olla mahdollisuus pikkuosmoon :)

Jotta itse voisin ajatella pikkuosmoa itselleni on minun ensin saatava iso-Osmo kunnolla ruotuun. Aikaa on puoli vuotta :) Totesin että meidän on åsan kanssa aloitettava aivan alusta ja lähdettävä reenaamaan katsekontaktia. On se tähän asti onnistunut, mutta meidän välinen kontakti ei ole ollut kovin vahva. Lähdettiin reenaamaan sitä ihan vain niin että nameja nyrkkiin, käsi sivulle ja odotan että osmo katsoo minuun ja sitten palkkaus. Osmo tarjosi tassua, maahan menoa, tiukkaakin tiukempaa tuijotusta nyrkkiin, seinään ja kattoon, mutta namia ei vaan heru. Sitten osmo mukamas katsoi mutta tuijotti aivan selvästi ohitse. Todellinen hiljainen valtataistelu :) Osmo kuitenkin tovin jälkeen luovutti ja katsoi kunnolla silmiin. Haa ja pienen tauon jälkeen otettiin uudestaan ja selvää edistymistä. Osmo on kyllä hirmuisen fiksu sille on vain saatava taottua kalloon kuka tässä vie ja kuka vikisee. Kontaktin lisäksi reenaus listalla on yleisessti tottelevaisuuden parantaminen.

Vierailu Sinin ja lauman luona teki kyllä hyvää hitlerOsmolle :) Osmo oppi selkeästi uusia koiramaailmataitoja kun joutui etsimään oman paikkansa isosta laumasta. Kotiin tuli takaisin erilaisempi koira, vielä ei olla äidin kanssa osattu määritellä mikä juuri on muuttunut mutta jotakin selvästi :D

Eilen tehtiin syyslomaretki Repoveden kansallispuistoon Emmin, Iidan, Shammyn ja Soolon kanssa. Päivän aikana käveltiin noin 15km ja nähtiin uskomattoman hienoja maisemia. Maasto oli paikoin haastavaa, jotkut nousut teki mieli itse kontata että pääsisi ylös. Kovin masentavaa oli katsoa kuinka ketterästi koiruudet vieressä loikkivat. Illalla oltiin hurjan väsyneitä mutta iloisia ja tänään aamulla ainekin meikäläisellä oli sellainen kokovartalojumi ettei oo toista toviin nähty. Oli se kyllä sen arvoista ja ensi syksynä otetaan uusiksi! Hienon hienoja kuviakin saatiin reissulta, niitä myöhemmin jahka saan itselleni.

Tänä viikonloppuna osmo pääsee tapaamaan uutta tuttavuutta Telma-shelttiä. Itse tapasin pikkuruisen jo viime viikonloppuna ja siinä onkin varsinainen tapaus. Telman kaltaista shelttiä ei ole vielä vastaan kävellyt :D siitä neidistä löytyy asennetta ja tahtoa! Tilaus on jo tullut että osmo voisi hieman näyttää pikkuiselle kaapin paikkaa ;)

agireeniä

2009-09-28T18:23:00.004+03:00

Taas kerran vaihtui blogin ulkonäkö :)

Agilityä ollaan ehditty käydä kahdesti reenailemassa. Reeniseuraksi ollaan saatu pitkästä aikaa Emmi, Vilma ja Saana. Tiistaina 15. päivä ei maltettu mennä äikän tunneille vaan suunnattiin kohti kenttää. Ohjelmassa oli mölliradoilla olleet hankalat putki ja hyppy kuviot. Jokaisessa oli tarkoitus osmon irrota hyppysuorille. Irtoaminen takkusi pahasti. Valmiilla palkalla onnistui jotenkin, mutta hirmuisen epävarmaa. Ja vähän väliä osmo päätti luikahtaa hyppyjen alta. Apua olisi tarvinnut coutsilta. Lisäksi otettiin putki- ja keppikulmia. Putkikulmat onnistuivat hurjan hyvin, vaikeitakin kulmia saatiin onnistumaan. Kepeillä tehtiin vain helppoja ja kyllä niissäkin onnistuttiin. Kepit vain aluksi meinaavat aina takkuilla, veikkaisin että keskittyminen ei ole kohdillaan. Parin toiston jälkeen saadaan tosi vauhdikkaita suorituksia. Hypyllä ja putkella reenattiin vielä takaaleikkausta, mikä onnistui molemmissa hyvin. Itsellä oli tarkoitus harjoitella selkeää ja ytimekästä käskytystä. Kultaista keskitietä ei meinaa löytyä. Joko suusta karkaa arka pyyntö puomillee tai karjaisu PUOMI!. Reenit olivat hurjan mukavat ja oli kiva kuulla, että Emmiä puraisi agilitykärpänen pitkästä aikaa :)

Viime lauantaina (26.9) päästiin Emmin kanssa taas reenaamaan. Meillä oli osmon kanssa yksi aihe ylitse muiden PUOMI. Kontakteja on pitänyt ja pitänyt reenata aivan hurjasti kotona että edistyttäisiin niissä mutta edelleen häpeillen ja itseäni soimaten täytyy myöntää ettei niitä ole tullut reenattua. Puomi oli kuitenkin erittäin positiivinen yllätys. En meinannut pysyä osmon perässä. Vauhti oli huisia. Sanoisin että 90% suorituksista oli loistokkaita. Vielä joutui jonkin verran himmaamaan alastulolla hihnalla, mutta muutama kerta onnistui jo ilmankin :) Ja itselläni onnistui myös napakat käskyt. Tehtiin myös keppejä ja taas parin kerran jälkeen lähti luistamaan hurjan hyvin :) Muutamat putkikulmat otettiin myös.

Viikonloppuna olisi tarkoitus ajella tursaketakkuturkki poies. Soviteltiin yhtenä iltana viime talven vaatetusta. Ajattelin että itsetekemäni fleecetakki mahtaisi olla hyvä sitten jos ja kun pikkuosmoja odotetaan kun se on niin reilu. Mutta osmo onkin kasvanut jo niin isoksi tytöksi, että hyvä kun nyt sai päälle. Punainen villapaita oli myös aika nihkeä, joten uudet on väsättävä täksi talveksi. Onneksi sentään keväällä ostettu kurapuku on vielä sopiva, sen verta hinnakas oli ettei heti tekisi mieli uutta ostaa.

Åsan kanssa odottelemme innolla kahden viikon kuluttua kotiutuvaa uutta pienen pientä shelttiystävää. Pikkuisen (epä)onneksi se on määrätty osmo laitelan mahtiystäväksi ennen kuin oli syntynytkään :D

pentukuumeen lievitystä :)

meillä on maailman paras coutsi! :)

2009-09-27T18:05:00.002+03:00

Iida ja Soolo nappasivat kultamitallin MM-joukkuekilpailussa!!! Hurjan paljon onnea mein idoleille!<3

(koska bloggeri tökkii en saa lisättyä kuvaa)

älä rupea itkemään, ota ote nyt rynnitään. Eturiviin on päästävä!

2009-09-14T16:42:00.009+03:00

Sunnuntaina matkustettiin osmon kanssa Kouvolaan seuraamaan Iida Itävaltaan-möllikisoja. Tarkoituksena oli nautiskella tunnelmasta, ottaa oppia ja ostaa arpoja. Jotenkin siinä nyt vain kävi niin, että pienoisella painostuksella meidät saatiin ilmoittautumaan?!?! Ilman monen päivän henkistä valmistautumista ja panikointia oltiin osallistumassa. Sykkeet nousi meikällä kahteensataan sekunnissa.

(Kisakuvat Marjo Vainio)

Agilityrata vaikutti minusta ihan ok helpolta. Meillä olisi ollut mahdollisuuksia selvitä siitä oikein hyvin. Tosin coutsin kanssa päätettiin jättää puomi ja A suosiolla tekemättä, koska ne ei vielä kovin hyvin ole hallussa. Osmolla vauhtia oli aivan hirmuisesti ja, koska itse oli aivan kauhusta kankeana meno oli hirveän näköistä. Molemmat radat saatiin videolle. Todellakin hirmuista katsottavaa, mutta toisaalta eri rakentavaa, koska treeni-into nousee kohisten kun tahtoisi päästä korjaamaan kaikki virheet. Itse olin joka tilanteessa myöhässä. Koira liitellee ohi, kieppien ja mutkien kautta, väärään päähän ja minne lie, koska en ollut jämäkkä ja antanut selkeitä merkkejä. Kädet vispaavat sivuilla kuin löysät makaroonit. Pysäytin osmon ennen keppejä, jotta niihin kesityttäisiin. Osmo jätti kuitenkin kaksi viimeistä väliä pujottelematta. Enkä tiedä mitä ajattelin kun jatkettiin vain matkaa eikä jääty korjaamaan. Viimeisen putken jälkeen oli viiden hypyn suora, osmo ei irronnut hypyille vaan vilkuili vähän väliä meikää ja radan kruunaukseksi jätti viimoisen hypyn välistä. Tulokseksi tuli siis HYL, ylläripylläri :) Vaikka rata oli aivan hirmuista niin silti oli todella hauskaa :D

Hyppyradan rataantutustumisessa ei jännittänyt enää juuri lainkaan. Rata vaikutti kanssa oikein mukavalta ja helpolta. Tälläkin radalla meillä olisi ollut varsin hyvin mahdollisuus saada jonkinlainen tulos. No mutta toisin kävi. HYL tuli tästäkin, mutta minusta tämä rata oli jo paljon parempi. Radan alussa oli viisi hyppyä peräkkäin, menin kolmannen hypyn taakse ottamaan osmoa suoraan vastaan. Hirmuisella tykityksellä se lähtikin kohti. Vaihteeksi olin pahasti myöhässä ja viimeisen hypyn osmo jätti välistä ja karkasi putkelle. Palasi tekemään hypyn ja sitten seuraavallakaan ei mennyt putkeen vaan koetti väärästä päästä. Keppejä ennen pysäytin taas vauhdin kokonaan ja tällä kertaa kepit meni oikein mainiosti. Seuraavaan putkeen ei taaskaan päästy ensimmäisellä sisään vaan mutkan kautta. Seuraavaksi oli kolme hyppyä peräkkäin ja jotenkin homma oli ihan palasina kahden ensimmäisen hypyn aikana. Vasta kolmannelle hypylle tajusin pysäyttää vauhdin ja aloittaa ihan rauhassa "alusta". Loppu menikin sitten hienosti, juostiin kovaa hyppy-putki-hyppy suora.

Åsa oli molemmilla radoilla hirmuisen hyvä, vauhtia ja intoa sillä on vaikka muille jakaa. Meikän pitäisi vain oppia hallitsemaan intoilijaa. Itse pitää harjoitella jämäkkyyttä ja selkeyttä liikkeisiin ja käskyihin sekä ajoitusta. Vaikka meno oli hirmuista sössöä niin silti jäi hurjan hyvä fiilis :D Siihen nähden minkä verran ollaan oikeasti päästy reenaamaan niin radat meni ihan hyvin. Paljon huonomminkin olisi voinut mennä. Olen todella ylpeä meistä, että osallistuttiin!

Osallistumisen kruunasi myös se, että medi luokassa ei ollut meidän lisäksi kuin Iida ja Soolo, jotka eivät osallistuneen palkintoihin, joten Osmon kanssa voitimme siis niin agility kuin hyppyradan sekä yhteistuloksella oltiin parhaita medeistä :D Saatiin hienonhieno pokaali ja ruusukkeita sekä nameja, narulelu ja hieno tuikkukuppi :D Aikamoisen hyvä saldo ensimmäisistä kisoista! Varsinkin että HYL tuloksilla voittaa :D

Mutta nyt on kisaura korkattu, ensi kerralla ei jännitä enää niin pahasti. Kisaura saa jatkoa sitten kun pikku-Osmot saadaan maailmalle.

Osmon hyppytekniikassa on vielä pientä hiomista :) Kevyitä varman päälle hyppyjä...

Ensi viikonloppuna jännitetään osmon kanssa tietokoneenruudun ääressä tuloksia Agilityn MM-kilpailuista Itävallasta. Hirmuisen paljon tsemppiä mein huippu coutseille Iidalle ja Soololle ensin lentokoneeseen pääsemiseen ja sitten vielä kisoihin!!!!!

meidän hienot kannustuspaidat :)

REENIT!

2009-09-04T21:16:00.002+03:00

Vihdoin ja viimein, uskomatonta, päästiin kunnon reeneihin :) Mein huippuohjaajalla oli stara-juttuja kentällä, joten samalla syssyllä päästiin reenaamaan myökin osmon kanssa. Kevyesti pelotti mahtaako tästä tulla enää mitään kun viime kerrasta on niin pitkä aika. Kesän aikana käytiin kuitenkin vain 4 kertaa reenaamassa ja niistä 2½ oli hyviä kertoja.

Aloitettiin kepeillä. Jännitys tiivistyi. Mahtaako tuo mennä vielä kaikki 12. Kesällä kepit kuitenkin olivat ne mitä ahkerimmin reenattiin. Ja arvatkaapa vaan, Osmohan meni :D Minun mielestä vielä hirmuisen hyvällä vauhdilla. Kokeiltiin myös lähettää eri kulmista. Ei kovin hyvin toiminut kun niiden harjoittelu on ollut lähinnä olematonta. A oli hurjan vauhdikas. Osmo lentää harjanteen yli komeassa kaaressa ja vauhtia ei meinaa millään saada himmattua kontaktille. A:lta ihan ok suorituksia, mutta nyt todellakin tarvittaisiin ahkeraa kotireenausta niin pysähdyksestä tulisi varmempi. (Lupaan vannon ja pakotan itseni ahkerammaksi.)
Tehtiin myös jonkinlaista kiepuntaa kahdella hypyllä + putkella. Välistävetoja hypyillä ainekin? Muisti alkaa nyt jo pätkiä vaikka reeneistä on vain nelisen tuntia :)
Otettiin ensimmäistä kertaa kunnon rengasta, mikä pikkuisen jänskätti aluksi Osmoa. Hypättiin myös pituutta. Ei tuntunut teettävän vaikeuksia.

Oli hurjan mukavaa päästä pitkästä aikaa tekemään kunnollisia juttuja joista sai heti ohjetta, ojennusta ja kehuja :) Tattis Iida ja Soolo! Se jopa tuntui taas agilityltä ja kuulemma myös hieman näyttikin siltä.

Osmo ja Soolo oli kahdestaan tänään järjestäneet koulupäivän aikana meille yllätyksen. Osmon mielestä Citymarket maksaa selvästi liian vähän palkkaa koska oli repinyt palkkalaskelmat riekaleiksi. Soolo puolestaan oli makkarissa kaivanut reenipussista osmon nappuloita ja syönyt kaiken. Ei muutoin mitään, poikapoloinen kun vain ei ole eläessään syönyt papanoita. Toivottavasti vatsa ei kovin pahasti sekaisin mene moisista.

Vietetään viikonloppua tällä kertaa Mikkelissä. Huomenna olisi ehkäpä mahdollisuus päästä uudelleen reenaamaan :)

vielä vähän lisää kuvia

2009-09-01T19:07:00.004+03:00

Siskolla oli eräänä sunnuntaina töistä mukana oikea kamera, jolla sai kerrankin hyviä kuvia :)

2009-08-29T16:36:00.007+03:00

Koko kesän ajan ollana oltu todella laiskoja päivittämään sivuja. Tässä olisi muutamia kuvia kesältä ja viime viikolta Mikkelistä.

Tuo on saatava!

Aikamoinen tasapainoilija

Toiset osaa poseerata kauniisti

toiset ei :)

Kovin märkää

Osmo katsoi peiliin

Uusia tuttavuuksia basenji Elmo ja pumi Faros

29.08.09

Åsalle olisi odotettavissa juoksut jossain syyskuun puolenvälin paikkeilla. Näistä juoksuista olisi tarkoitus saada pikku-osmoja. Sulhaseksi Åsalle on valittu Benji. Benjistä voi käydä katsomassa kuvia Tulimaan sivuilta omat perrot sivulta. Koetan kaivella itseltäni tahdonvoimaa etten ottaisi pikku-osmoa itselleni :)

Pönäkkää agilityä

2009-07-14T16:24:00.006+03:00

Lauantaina 4. päivä osmon kanssa lähdettiin junalla Kouvolaan. Lemmikkivaunu oli yhtä paikkaa vaille täysi joten meno oli aika eläimellistä. Osmo osasi onneksi käyttäytyä oikein mainiosti. Onneksi matka ei kuitenkaan kestänyt 20min kauemmin kun koiran omistajaa alkoi vaivaamaan koira-allergia :) Asemalta suunnattiin suoraan reenaamaan Iidan ja poikien kanssa. Osmo ratkesi riemusta kun näki pitkästä aikaa Sooloa ja Hukkista. Osmon kanssa puomi ja A meni oikein mainiosti vaikkakin Iida joutui vielä paljon säätämään hihnan kanssa, koska ollaan niin ahkerasti kotona reenattu. Mentiin myös kolmea hyppyä, joista osmoa valitsi aina välillä mitkä hyppää. En todella ymmärrä sen ajatusta?! Harjoiteltiin myös pimeää putkikulmaa. Kepit meni LOISTAVASTI :D Ensimmäistä kertaa 12 keppiä putkeen, ja oli ihan hyviä suorituksia. Vauhtia vielä vähän puuttuu, mutta pistetään se uutuuden piikkiin, sillä kotona ollaan vaan reenattu kuudella kepillä. Kivaa, että ollaan saatu edes jonkinlaista edistymista aikaan :D Launatai-ilta meni syöpötellessä saunoessa ja leffaillessa mahti seurassa.

Sunnuntaina herättiin aikaisin ja suunnattiin reenaamaan. Otettiin pyörityksiä, keppejä, puomia, A:ta ja keinua. Pyöritykset on hankalia mulle ja koiralle. Mä en osaa liikkua pikkuhiljaa vaan täysillä ja täys pysähdys, jolloin osmokaan ei liiku kunnolla. Väännettiin ja käännettiin ja kait se siitä hitusen alkoi kulkemaan. Kentälä lähdettiin ajamaan kohti Nastolaa ja Agirotua. Pitkään ei ehditty kisoja katsella kun piti kiiruhtaa lahteen linkkuun. Ehdin kuitenkin ostaa osmolle uuden reenilelun ja vertailtiin osmoja medi koiriin. Sillä kun mitattiin sitä kentällä saatiin tuloksia väliltä 42,5cm-46cm. Jännitys tiivistyy tuleeko siitä medi vai maksi...

Tänään päästään vihdoin Heinolassa käymään agilityssä, kun saatiin homma selväksi että saadaan käydä harrastelijaryhmässä ja sitten itsenäisesti jos vain joku avaimellinen on menossa reenaamaan. Saa nähdä mitä illalla on luvassa.

Osmon massakuuri alkaa toimia. Likka syö päivän aikana valtavasti. Uusia lempinimiä osmolla on pönäkkä, pönis ja pönäzzä :)

KesäOsmo picnikillä

Terveystuloksia

2009-06-30T16:05:00.002+03:00

Tiistaina 16.6. ajelimme Osmon ja Emmin kanssa Turkuun. Emmi tiputettiin matkalla kaupunkiin päiväksi ja sitten kaksistaan osmon kanssa ajelimme Merimaskuun. Sieltä ajelimme kolmen ihmisen ja neljän koiran voimin Petvettiin. Osmo käyttäytyi nätisti eläinlääkärillä kuten yleensä, mutta nukutuspiikkiä vastaan piti koettaa taistella mahdollisimman pitkään. Lonkat piti kuvata kahdesti, että saatiin onnistunut kuva ja vertakin piti kahteen kertaan ottaa kun osmo oli pihisteli.

Tutkimuksista on tullut nyt tämänlaisia tuloksia:
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
OptiGen A
TGAA negatiivinen

Mukavaa että tulokset olivat hyviä :)

Reissun jälkeen torstaina Osmolle iski hirmuinen ripuli jota paranneltiin tiistaihin asti. Torstain ja perjantain ruoka oli riisinkeitinvettä ja lauantaina lisäilin joukkoon hieman keitettyä riisiä. Sunnuntaina ja maanantaina lisäsin seokseen keitettyä kalkkunaa. Vatsa alkoi kovettumaan ja kestämään maanantaina niin tiistaina siirryttiin jo vanhaan ruokaan pieninä annoksina. Osmo joutui muutenkin massakuurille pentuja varten ja ripulin jälkeen muutenkin kun se laihtui sen takia jonkun verran. Tavallisen ruoan lisäksi Osmo syö nyt Orijenin penturuokaa. Toivottavasti se sopii Osmon vatsalle ja saadaan likalle vähän lihaa luiden ympärille.

Agilityä ei olla päästy kovin reenailemaan, muuta kuin takapihalla ollaan kuutta keppiä pujoteltu. Ne onnistuu jo hyvin. Lauantaina olisi toiveena ja tarkoituksena päästä Kouvolaan reenaamaan.

näyttelykuvia

2009-06-03T12:20:00.005+03:00

"no moi oon osmo!"

Hankittiin lambada kuviolla lisäpisteitä :)

Erittäin suuri kiitos kuvista Nooralle! Lisää kuvia voi käydä ihastelemassa osoitteesta noppe.kuvat.fi

Näyttely ja trimmaus

2009-05-19T17:25:00.005+03:00

Lauantaina 16.5 olimme ensimmäisessä kunnon näyttelyssä Varkaudessa. Itseäni jännitti jo torstaista lähtien eikä tärinästä meinannut tulla loppua lauantaina kehän reunalla odotellessa perrojen alkua. Selvittiin kuitenkin hengissä ja hienosti! :) Tuomarina oli puolalainen Anderzej Stepinski ja tälläisen arvostelun Åsa sai:

JUN EH
"Good size. In too hard condition. Not enough body even for her age. Top line arched on the move. Very good angulations both end. Nice head. Exellent temperament."

Osmo yllätti taas, se käyttäytyi todella rauhallisesti ja esiintyi hyvin. Todella pikkuinen se kyllä oli muihin verrattuna. Pelkäsin turkin saavan kritiikkiä, mutta eipä tuomari sitä juurikaan katsellut. Paniikissa oli perjantaina 5 tuntia sitä selvitellyt takuista.

Sunnuntaina oli vuorossa turkin trimmaus. Tätä olin odottanut! Pitkä turkki on niin ärsyttävän epäkätevä kantaessaan metsästä mukana kokoelman kivoja pikkuroskia. Kolme tuntia meni trimmaamiseen ja tassujen sekä korvien viimeistelyyn. Homma hoitui kuitenkin sujuvammin kuin viimeksi vaikka ei työn jälki vieläkän ole kovin tasaista :) Osmo yllätti tässäkin, ei rimpuillut juuri ollenkaan ja selvisin trimmauksesta yksin, paitsi peräpään kohdalla tarvitsin hieman apua. Tursokkeen alta paljastui taas pikkuinen whippet. Viime kerrasta massaa on tullut hieman, kylkiluut ja selkäranka ei törrötä enää, mutta ei Osmo vielä mikään iso kaveri ole. Rakenteeltaan se on edelleen todella siro. Siitä tuli taas todella vekkulin näköinen kaveri. Tuntuu kuin omistaisi kaksi eri koiraa. Tällä kertaa Osmolle ei tullut mitään ahdistusta alastomuudesta vaan se tuntui piristyvän hirmusti. Liekö pitkä turkki ollut niin hirmuisen kuuma ettei ole viitsinyt ylimääräisiä riekkua. Nyt on taas vauhtia töppösissä.

Vappu

2009-05-09T13:31:00.010+03:00

Vappua vietettiin Säyhteellä mökkeillen. Osmo oli reissun yllättäjä. Se oli aivan uskomattoman kiltisti koko reissun. Syötiin hyvin, leikittiin, soudeltiin ja otettiin aurinkoa. Kotiin kun päästiin oli koiruus aika sippi.

Muutama vappukuva lisää löytyy Galleriasta
Tässä vielä osmo Heinolassa parhaalla tähystyspaikallaan sohvan selkänojan päällä :)

2009-04-26T15:44:00.005+03:00

Pääsiäismaanantaina suuntasimme osmon kanssa kohti kouvolaa agilityreeneihin. Saatiin iskältä lainaan auto, minkä takapaksissa ajattelin osmon matkustavan hyvin. Osmon mielestä tiessä olevat saumat tai mitkä ovatkaan ovat erittäin pelottavia, koska ne ylitettäessä kuuluu hieman kovempi ääni. Neljästi matkan aikana palautin koiran takaisin takakonttiin, kun se oli tunkenut verkon reunasta takapenkille. Takaistuinten päätuet oli tungettu verkottomaan kohtaan, mutta silti koiruus sieltä jotenkin tunki. Päätin viimeisellä pysähdyksellä vihdoin laittaa koiran vain valjaissa kiinni turvavöihin, jotta selvittäisiin hengissä kouvolaan. Selvittiin perille ja oltaisiin pärjätty myös ilman navigaattoria, mutta se on aina hyvä olla matkassa. Napattiin Iida ja soolo matkaan ja lähdettiin ajamaan kohti hallia. Alkulämppä hurahti kun oli niin paljon puhuttavaa harjoittelusta.
Sisällä kasvihuoneessa hiekka tuntui käyvän nenään jo ennen kuin mitään ehdimme aloittamaan. Osmo oli napeissaan ja sinkoili edestakasin. Aloitimme kepeillä, oikeilla sellaisilla, mihin viritimme verkot. Osmonaattori joutui toden teolla miettimään hetken miten edetä kun väleistä ei meinannutkaan päästä livahtamaan läpi. Pähkäilyn jälkeen neiti etsivä osoittautui oikein mainioksi! Mentiin aika kovaa ja kuulemma se näytti ihan pujottelulta :) Seuraavaksi oli kait vuorossa puomi... (Pitäisi aina kirjoittaa samana viimeistään seuraavana päivänä niin olisi mahdollisuus oikeasti muistaa mitä tehtiin) Mentiin kokonainen puomi. Hyvin mentiinkin! Kontaktit ei ihan sujuneet, syyn siihen löytää kerrassaan suunnattoman ahkerasta kotiharjoittelusta. Seuraavaksi oli vuorossa hyppy. Osmo esitteli 4m pitkän ja 2m korkean tyylinsä. Ei oikein vakuutettu koutsia :) Pari kertaa osmo kehtasi myös väittää, ettei ymmärrä mitä pitäisi tehdä ja kiersi hypyn. Tätä ollaan sentään hieman harjoiteltu kotona, pitäisi osata. Osmon hyypytyyliä alettiin hiomaan kolmella peräkkäisellä hypyllä. Tätä ensimmäistä yritystä tuskin mikään voi enää ylittää :) :) Åsa ottaa vauhtia, hyppää ensimmäisen yli, törmää toiseen ja juoksee kolmannesta läpi! Oli siinä naurussa pidättelemistä. Toinen yritys meni jo paremmin. Osmokin ymmärsi ettei äskeinen ollut aivan sitä mitä haettiin. Hypyt lähi ihan mukavasti sujumaan. Mentiin vielä puomia ja keppejä uudestaan. Puomi piti pelottavan äänen jossain vaiheessa, minkä jälkeen likka tutisi pelosta. Saatiin kuitenkin vielä onnistuneita suorituksia. Lopuksi mentiin vielä hyppy putki hyppy hyppy hyppy pussi -sarja. Tarvittiin taas ainakin viisi räpellystä alle, ennen kuin minä sain homman rullaamaan. Kuinka vaikeeta voi olla liikkua?! Hirmuisen hyvä mieli kyllä jäi kun vihdoin saatiin homma vauhtiin :) Muisti ei pelaa tämän enempää, tämä oli kyllä erittäin tiivistetty versio reeneistä. Olisi kiva päästä useammin, jotta edistyttäisiin hitusen nopeammin. Onneksi on sentään kesää varten jonkinlainen harjoittelupaikka luvassa heinolasta.

Onneksi päästiin pääsiäismaanantaina reenaamaan, sillä keskiviikkona alkoivat vihdoin åsalla juoksut! Maanantaina ihmettelin mikä koiralle on tullut kun se vain nojaili seiniin ja mulkoili kaikkia. Tiistaina se taas oli hirmuisen hellyydenkipeä ja aivan kaikessa mukana. Juoksuja on kestänyt nyt tasan kaksi viikkoa. Koiruus on ollut koko ajan hirmu rauhallinen ja omissa oloissaan. En olisi uskonut, että näin pieni koira voi vuotaa niin paljon. Åsa kyllä huolehtii itsestään, mutta ei riittävästi. Täytyi ostaa juoksuhousut sillä åsan huolimattomuus ja minun valkoinen päiväpeittoni eivät ole kovin mukava yhdistelmä. Toivottavasti juoksut loppuvat nopeasti. On hirmu tylsää vain lenkkeillä hihnassa ja väistellä innokkaita sulhasia.

16.5. suuntaamme Varkauteen näyttelyyn. Jännittää jo nyt hirmuisesti! Pitää vielä harjoitella paljon esittämistä. Åsan turkin kanssa ollaan myös taisteltu kun se tuppaa takkuuntumaan todella paljon.

Ollaan oleiltu osmon kanssa paljon heinolassa, koska koulua ei ole ollut ja vähäisetkin tunnit on peruttu. Uskomattoman lämpiminä päivinä ollaan otettu aurinkoa kuistilla. Åsa ei juurikaan ole innostunut auringosta, turkki on varmaan ihan tarpeeksi lämmin, joten se on köllötellyt varjossa. Itselle on iskenyt perinteinen rusketusbuumi, mikä alkaa aina kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä ja häviää siihen mennessä kun varsinainen kesä alkaa :)

2009-04-10T16:05:00.003+03:00

Vihdoin sain lisäiltyä galleriaan muutaman uuden kuvan Osmon ja Nuuskan palloleikeistä. Åsa on aivan ihastunut Nuuskaan, mutta tunne ei taida olla molemminpuolinen. Aina kun kävellään risteykseen mistä pääsee kääntymään Emmille ja Nuuskalle Osmo on aina kääntymässä sinne ja jos kävellään pihan ohitse alkaa hirmuinen piippaus.

Harmi ettei eilein ollut lenkillä kameraa mukana, sillä mahtavia kuvia olisi saanut kurapukuosmosta joka laskee mahallaan lumista rinnettä alas :)

2009-03-30T20:56:00.002+03:00

Kesää odotellessa ja nukkumaanmenoa vältellessä :)

(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

2009-03-28T16:48:00.004+02:00

Millään ei meinaa löytyä sopivaa ulkoasua blogille. Monenlaista on kokeiltu, katsotaan josko tämä miellyttäisi silmää :)

Päivitykset ovat viipyneet pahasti, mutta pistän sen harjoittelun piikkiin. Olen nyt ollut kolme viikkoa Heinolassa Reumasäätiön sairaalassa harjoittelussa ja se on imenyt mehut täysin. Iltaisin ei jaksa mitään ylimääräistä. Ennen harjoittelua oli pelkoa ja ahdistusta kuinka osmo tulee selviämään päivät yksin. Noo tuhoja on hieman kertynyt mutta ei mitään kovin pahaa. Tai no äitin huivi, millaista ei enää saa mistään. Osmo oli kuitenkin onneksi syönyt huivia vain reunasta joten siitä voi vielä saada käyttökelpoisen :D Eteisen mattoa on alettu purkaa kolmesta eri kohdasta sekä osmo suolesti omaa täkkiänsä. Olkoon sitten päivisin ilman petiä. Lähtö on aina vaikea. Koiruus läähättää hermostuneesti ja sinkoilee paikasta toiseen sekä piippaa hurjasti. Ovesta ei ensiksi meinaa päästä ulos ja sitten kun selviää osmo juoksee kynnet parkettia raapien äidin makuuhuoneeseen ikkunasta katsomaan, haukkumaan ja raapimaan ikkunaa. Pelottaa meinaako hurjimus tulla ikkunasta läpi. Aktivointilelu squirrel dude hukkui muutamaksi päiväksi joina oli vain heitettävä papanoita pitkin poikin asuntoa. Tämä osoittautui oikein mainioksi ratkaisuksi. Osmolla oli heti kiire nameja keräämään, jolloin minä pääsin vaivatta ovesta ulos. Osmo rientää kyllä heti ikkunaan kun ovi sulkeutuu, mutta ikkunan raapiminen ja haukkuminenkin on jäänyt vähemmälle kun tulee taas kiire rientää nameja etsimään. Näin tullaan jatkamaan. Silti sydän pamppailee aina hieman ekstraa kun tulee töistä kotiin. Ikinä ei voi tietää varmaksi onko neiti etsivä keksinyt jotain pientä askarreltavaa.

Jos muistan oikein niin yksistä agireeneistä on jäänyt kirjoittamatta. Ne olivat viimeiset reenit Mikkelissä ennen harjoittelun alkua. Elikkäs keskiviikkona 4.3. Aloitettiin pienellä sarjalla missä harjoiteltiin flippiä. Meikän meno oli jäykkää, mutta koira ei kertaakaan mennyt putkeen mikä oli tyrkyllä. Kaaressa ollet hypytkin menivät yllättävän hyvin pienen hionnan jälkeen. Flipin jälkeen oli tarkoitus tehdä suoraan myös poispäin käännös hypylle, mutta se ei onnistunut vasta kuin erikseen tehtynä.
Kepeillä saatiin muutama älyttömän hyvä suoritus. Koira oikeasti pujotteli. Jännitys oli käsin kosketeltava ja tuntui kuin katsoisi hidastusta ja toivoi että koira menee loppuun asti. Riemuittiin hirmuisesti. Palautus maan pinnalle oli heti kova. Åsa päätti ettei yhtäkkiä ymmärräkkään ollenkaan mitä pitää tehdä. Olen vahvasti sitä mieltä että se osaa kyllä, mutta ei vain viitsi. Keskittyminen ja kiiinnostus ei riitä enempään kuin 4 kepin pujottelemiseen. Jouduttiin avaamaan kujaa taas inhottavan suureksi. Kokeiltiin myös tavallisia keppejä, josko koira tajuaisi homman jujun. Itsellä vaan ei jalat ja kädet ole tarpeeksi nopeat ohjaamaan pujottelua.
Kokeiltiin ensi kertaa myös A kokonaan. Vauhtia riitti ja aika hyvin pysähtyi myös kontaktille. A:n jälkeen oli vuorossa ensimmäistä kertaa kunnon hyppy. Olin odottanut innolla sitä kun päästään hyppäämään ja olin sitä mieltä että tämä on varmasti se este mikä menee kuin vettä vaan. Koira kun on tuommoinen vieteri ja hyppimässä aina ties minkä yli ja minkä päälle. Toisin kävi. Osmolla ei tuntunut olevan hajuakaan mitä riman kanssa pitäisi tehdä. Laskettiin hyvin matalalle ja saatiin tulemaan yli, mutta heti kun rima nousi tuli ongelma. Harmitti kevyesti.
Heinolaan kun päästiin niin tarkoituksena oli mennä metsälenkille harjoittelemaan hyppyä kattuneilla puunrungoilla. Osmo aina on automaattisesti hypännyt näyttävästi niiden yli ja nyt vain yhdistin käskyn siihen. Puunrungoilta siirryttiin piha-agilityyn :) ämpärit väärinpäin ja ringettemaila rimaksi. Haa ja koira hyppäsi! Hieman erikoisella tekniikalla mutta hyppäsi. Innostuin ja laitoin ämpäreiden päälle saviruukut, jotta hypystä tulisi oikean korkuinen. Ongelma taas, osmon mielestä yli ei vaan pääse. Ahneella on huono loppu. Suosiolla ruukut poies ja reenattiin ämpäreillä.
Viikon päästä oli aikaa taas harjoitella ja aluksi otettiin ämpäreillä. Uskaltauduin taas kokeilemaan ruukkuja ämpäreiden päälle ja piru vie Osmo hyppäsi! Hiphei! Nyt ei ollakkaan hetkeen ehditty kokeilemaan hyppyä, kenties huomenna pitäisi. Tänään olisi ollut myös tarkoitus lähte Kouvolaan reenaamaan Iidan kanssa, mutta autoa ei järjestynyt. Kokeillaan ensi viikonloppuna.

Kurakelit on alkaneet ja tuskastelin muutaman päivän jatkuvaa suihkurumbaa. Päätettiin ottaa mallia Melliltä ja käytiin ostamassa osmolle kurapuku. Hirmuisen kallis, mutta hyödyllinen. Jahka ehdin niin nappaan kuvan kurapukukakarasta.

Turkki ei ole vielä edes hirmuisen pitkä, mutta tuskastelen jo sen kanssa. Takkuja on aivan joka paikassa vaikka kuinka koetan niitä aukoa. Joku päivä pitäisi löytää myös kunnolla aikaa takkutalkoisiin. Turkkia ei kuitenkaan voi leikata pois sillä näyttelyitä on luvassa kesälle. 16.5. suuntaamme Varkauteen ja 13.6. Mikkeliin. Varkauteen joudun menemään yksin ja pelottaa jo nyt. Se on meidän ensimmäinen virallinen näyttely enkä oikeasti tiedä yhtään miten näyttelyissä toimitaan. Toivottavasti saadaan Iida mukaan opastamaan meitä. Mikkelin näyttelyn jälkeen Osmo matkaa Sinin kyydillä turkuun ja luvassa on terveystutkimuksia. Pitkän turkin takia kurapuku on myös kätevä, sillä hiekka, kura ja suola mitä teiltä tarttuu mukaan eivät yhtään ainekaan helpota turkin pitämistä siistinä.

Tässä olisi päivitystä taas kerrakseen. Pitäisi hieman useammin kirjoitella niin ei tarvitsisi kerralla aina romaania kirjoittaa.

2009-02-25T20:41:00.004+02:00

Laskiaissunnunntaina käytiin riikan ja maxin kanssa jäällä kävelemässä. Koiruudet tykkäsivät kun tilaa oli valtavasti missä kiesittää. Lomalla ollaan käyty aamuisin jäällä kävelemässä, kerran jopa minä hiihdin ja osmo kirmaili vierellä, tosin mentiin hitaampaa kuin kävellen.
Sunnuntailta saatiin muutama mukava kuva.

2009-02-18T20:50:00.005+02:00

Huisin hyvää syntymäpäivää koko Tulimaan O-pentueelle!

Ihan ei uskoisi että osmo olisi jo vuoden vanha. Aika menee liiankin nopeasti, vaikka muutamaan kertaan on tullut jo toivottua että kasvaisit jo isoksi ja kiltiksi :)

Tänään vietettiin syntymäpäiviä, eli siis kaksijalkaisille oiva syy olla tekemättä mitään kouluhommia ja syödä herkkuja. Vieraiksi åsa sai shammyn, soolon, iidan, emmin ja vilman. Toinen emmi kuuluu kotikalustoon valmiiksi. Koiruuksille synttärikakkuna oli vanha perinne maksalaatikkoa nakkikynttilöin. Meille muille maksalaatikon sijaan maistuivat korvapuustit ja karkit :D Lahjaksi ostin uuden lelun, jota mainostettan erittäin kestävänä. Se on jonkinlainen frisbie jossa on neljä eri kerrosta kankaita ja tikkauksia on seitsemän. Ihan heti ei pitäisi mennä rikki! Käytiin myös eläinlääkärillä rokotuksilla. Jos jotain voi sanoa åsan osaavan niin lääkärillä käynnin. Missään muualla se ei olekkaan niin kiltisti kuin siellä :D

shammy ja soolo

Päivänsankari hieman vakavana

2009-02-09T19:52:00.003+02:00

Eilen tajusin, että Åsa on aivan kuin Laulava Lintukoira Uppo-Nalle kirjoista.
Luin kirjaa Uppo-Nalle ja kultahippu ja siinä kerrottiin kuinka Laulava-Lintukoira oli joutunut junassa matkustamaan häkissä ja eri vaunussa kuin Uppo-Nalle ja oli kiljunut:

"Vielä kostan jutun tään,
enkä lähde. Minä jään!
Remmi irti, näpit pois!
Hullumpaa ei olla vois.
Jos mä joudun koirahäkiin,
pukeudun tuhkaan, säkkiin.
Puren kaiken palasiksi,
se ei ole mikään niksi!"

Ja Laulava Lintukoira oli purrut häkkiin reijän ja oli saanut hirmuisen sekasorron aikaan vaunussa. Junailija sanoi ettei ole eläessään kuullut sellaista kiljuntaa.

Toinen kohta samaisesta kirjasta kun Uppo-Nalle toteaa:
" Se on sen sortin koira, että se tarvitsee lakkaamatta hellyyttä ja rakkautta."

Aivan väistämättä mieleeni tuli Åsa! :D

onko sittenkään hyvä näin?

2009-02-09T19:27:00.002+02:00

Taas on päivitykset jääneet. Agilityä ollaan ehditty käydä viimekertaisen jälkeen reenaamassa seuraavalla viikolla kahdesti, sitten olikin väli viikko kun koulu piti niin kiireisenä ja viime viikolla ehdittiin taas kahdesti.
Ollaan tehty pieniä sarjoja, jopa seitsemän estettä oli kerran. Ongelmia tuotti oma liikkeeni joka oli kovin epämääräinen ja ettei osmo oikein osannut irrota toiseen putkista. Osissa harjoittelun jälkeen sujui. Puomin kontakteilla harjoiteltiin niin, että minä jään taakse. Ensimmäisellä harjoituskerralla osmo kyllä pysähtyi hienosti, mutta ei irronnut lelulle vapautuksesta. Viime tiistaina harjoiteltiin taas taakse jättäytymistä ja nyt osmo irtosi hienosti lelulle vaikken lähtenytkään vierestä. Viime viikolla saatiin häiriötä reeneihin kun muitakin tuli hallille. Maanantaina annoimme tokolaisille puolet kentästä ja osmoa sekä itseäni häiritsi selvästi kun muut tekivät jotain toisella puolella. Hirmuisesti osmon oli päristävä ja muutaman kerran meinasi karatakkin vieraita tutkimaan, mutta sain onneksi sen pysähtymään ja palaamaan luokse. Tiistaina pidettiin kiinni omasta vuorosta ja harjoiteltiin loppuun niin, että toiset odottivat reunalla vuoroaan. Osmo meni oikein nätisti välittämättä lainkaan toisista. Itsellänikin meni hieman paremmin. Kepeille saatiin laitettua verkot pariin viimeiseen rakoon, aluksi ne tuntui hieman kummastuttavan osmoa. Toisella kerralla saatiin jo mukavasti onnistumisia niin, että viimeinen väli oli jo aivan suora. Viime tiistaina harjoiteltiin myös twistiä, kerrankin tuntui että omat jalat ei olleet solmussa. Kenties siksi kun niiden kuuluikin olla :) Saatiin onnistumaan oikealta puolelta oikein mainiosti. Vasemmalta piti molempien tsempata, osmo ei meinannut oikein hahmottaa vasemmalta esteen kiertämistä. Tämän jälkeen otettiin vielä muutaman esteen sarja, jossa tuli ohjausta varmasti molemmilta puolilta.

Viime viikonloppuna Åsa oli äidin luona hoidossa niin pääsin itse siskon luokse Helsinkiin. Perjantaina kun kävimme kaupassa ennen lähtöäni jätettiin osmo keittiöön niin, ettei se saisi ovea aukaistua. Neiti oli sitten leikkinyt sähkömiestä ja repinyt irti valokatkaisijan suojan ja nappulat. Ärsytti suunnattomasti. Äiti oli kuitenkin lauantaina lähtenyt kauppaan ja kokeillut jättää osmon vapaana koko asuntoon lukuun ottamatta yhtä huonetta. Se oli mennyt ikkunasta katsomaan kun äiti lähti ja ollut aivan hiljaa. Äidin tullessa takaisin se oli myös kiljumatta ja mitään ei ollut tuhonnut. Täytyy toivoa, että tässä nyt vihdoin olisi ratkaisu heinolassa yksin jäämiseen. Riski on iso jättää sillä jos koiruutta käy ärsyttämään niin sitten on vara valita mitä kaikkea tuhoaa, mutta toisaalta on tekemistä kun vahtii ikkunasta ohikulkijoita. Toivon todella, että näin onnistuisi sillä muuten en tiedä miten selvitään kuuden viikon harjoittelu heinolassa.

Agilityä

2009-01-16T20:21:00.003+02:00

Hoplaa pitkästä aikaa päästiin reenaamaan. Ennen joulua koulussa piti niin kiirettä, että mitään mahdollisuutta ei ollut ehtiä hallille ja sitä ennen meillä oli åsan kanssa hieman yhteistyö hukassa. Tauon aikana ainakin into kasvoi meikäläisellä. Joululomalla harjoiteltiin muutaman kerran kotona kontakteja pihalla parkettilautojen avulla :) Uudenvuoden lupauksena päätettiin, että aikaa taiotaan aina jostain reenaamiselle. Koulu alkoi 12. päivä maanantaina ja heti tiistaina lähdettiin Iidan ja poikien kanssa (hulluina) aamulla ennen koulua kävelemään hallille. Herätyskello soitti 5.45, tiukkaa teki nousta, mutta seitsemältä lähdettiin jo melko pirteinä kävelemään. Ohjelmassa oli vanhojen asioiden mieleen palauttamista, koska viime kerrasta tosiaan oli kauan aikaa. Kujakepit takkusi ja päätettiin ostaa seuraavaa kertaa varten kanaverkkoa keppien ympärille. Kontaktit meni minusta hienosti siihen nähden kuinka vähän niitä vielä ollaan harjoiteltu. Puolitoista tuntia reenailtiin ja sitten oli edessä vielä kävelymatka kotiin. Aika poikki oltiin koko päivä.
Perjantaina koulun jälkeen lähdettiin uudestaan reenaamaan, nyt onneksi hieman inhimillisempään aikaan ja päästiin vielä autolla kun Emmikin lähti mukaan. Tänään oli vuorossa keppejä, puomin ja a:n kontakteja, keinua, hyppyjä ja putkea. Kepit takkusi taas, mutta saatiin välillä onnistumaankin. Meidän verkosta ei hirmuisesti vielä ollut hyötyä, koska nokkelina pokkelina oltiin mietitty kuinka paljon verkkoa oikein tarvittaisikaan ja eihän sen pituus riittänyt alkuunkaan :) ensi kertaan. Kontaktit sujuivat taas ihan mukavasti. A:ta kokeiltiin ensimmäistä kertaa, eikä jyrkkyys näyttänyt osmoa vaivaavan. Haastavin oli putki-hyppy-hyppy-hyppy-putki yhdistelmä :) Meikällä takkusi ja takkusi niin hirveästi, mutta onnistuttiin lopulta! Ensimmäisen kerran useampi este kerralla :D Saatiin tämä huippusuoritus myös nauhalle, kun Emmi kuvasi. Videolta näkee niin hyvin mitä kaikkea ihme juttuja itse tekeekään. Oma asento on ihan hirveä ja eteneminen töpöttelyä ja sekalaista säätöä, mutta etenemistä. Eiköhän myö tästä nyt kun päästään useammin harjoittelemaan. Galleriaan ei voi lisätä videoita, joten täältä voi käydä katsomassa :D

Ainiin en ole ehtinyt joulusta ja uudestavuodestakaan mitään vielä raapustamaan. Itse olin ostanut Osmolle lahjaksi trimmerin (ei ehkä åsan mielestä se suosikki lahja), mutta yllättäen paketteja löytyi kuusen alta enemmänkin kun mummit ja muut oli pikkuvauvalle innostuneet ostamaan. Paketeista löytyi luita ja pupunkorvia, uusi hieno aktivointi lelu squirrel dude ja reissujuomakuppi. Aatto oli muutenkin yhtä juhlaa kun kinkulla pääsi herkuttelemaan. Herkuttelu tosin taisi hieman jäädä päälle kun röyhkimys kävi joulupäivänä varastamassa kahvipöydästä kakkua ja sitä ennen oli käynyt valmista kakkupohjaa jyrsimässä kun se oli jäähtymässä.
Uusivuosi meni rauhallisesti kotona. Paukkeista ei åsa ollut moksiskaan ulkona. Illemmalla kun alkoi hieman useammin paukahtelemaan osmonaattori vahti hanakasti ovea.

2008-12-23T15:21:00.006+02:00

Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta!

toivottaa emma ja åsa

sain sähikäisestä myös muutaman vähemmän vauhdikkaan kuvan

Lomalla

2008-12-20T11:54:00.004+02:00

Vihdoinkin alkaa palaamaan tähän maailmaan. Kaksi ensimmäistä lomapäivää meni aikalailla ohitse kun väsytti aivan mahdottomasti. Tänään olikin sitten aivan uusi olo herätessä ja yöllä oli satanut lunta niin lähdettiin kunnon aamulenkille. Päälle laitettiin villapaita ja lenkki meni jo melkein ilman, että paita "häiritsi" menoa. Åsa pursusi energiaa kun toviin ei ole vapaana päässyt juoksemaan. Nyt oli mukana kunnon herkkuja tavallisten nappuloiden sijaan, ihan vaan varmistaakseni luoksetuloa, joka on ihan pikkuisen takkuillut nyt lähiaikoina :)

Osmokin on ottanut kunnon loma-asenteen ja eilen löysi paikakseen nojatuolin missä oli lampaantalja. Kyllä siinä kelpasi köllötellä ja nukkua.

Harmi vain, että tekniikanihmeenä en osaa kameraa säätää ja kuvista tulee tärähtäneitä. Nyt suunnataan mummin luokse herkuttelemaan.

Hurja muodonmuutos

2008-12-13T18:51:00.004+02:00

Åsan turkki alkoi olla todella takussa jokapuolelta. Päätin tilata trimmerin ja sain mukavasti Sinin kautta tilattua halvemmalla ulkomailta. Luokkakaverin tutuilla sattui olemaan perro ja kun tarjoutui tilaisuus lainata trimmeriä ja päästä takuista eroon heti ei jaksettu odottaa oman trimmerin saapumista. Kaksi viikkoa sitten maanantaina Iidan kanssa aloitettiin urakoiminen. Huh olipa aikas vaativaa. Itseä jännitti kovasti, eikä se takuulla helpottanut osmon oloa. Yllättävän nätisti se oli kuitenkin. Urakka saatiin valmiiksi reilussa kahdessa tunnissa. Työn jälki oli hieman omalaatuista, mutta kelpaa.

Siitä tulikin whippetti

Åsa oli meikäläiselle viikon ajan tosi loukkaantunut. Ekana päivänä ei antanut edes koskea itseensä. Äidin kanssa tehtiin punainen villahaalari kylmiä ilmoja varten. Se ei ole vielä kovin suurta suosiota herättänyt :)

Karvat on huijannut aika paljon ja osmo onkin huomattavasti laihempi kuin odotin. Liiankin hoikka. Aloitettiin massakuuri, toivottavasti saadaan vähän lihaa ja laardia luiden ympärille. Nostin aika paljon ruoka-annosten kokoa ja tilaattiin rasvaisempaa lihaa ja vielä lisäksi broilerinsiipiä.

Tulevana torstaina meillä alkaa vihdoin joululoma, joka onneksi on melkein kuukauden mittainen! Torstaina viimeisen tentin jälkeen pakataan laukut pikapikaa ja suunnataan Heinolaan.

JESS LUNTA!

2008-11-20T20:25:00.006+02:00

Saatiin kunnon talvi jo tänne pohjoseen. Eipä Mikkeli niin kovin kaukana ole oikeasti, mutta nyt tuntuu siltä.
Osmo on aivan yhtä riemuissaan lumesta kuin meikä. Meinaa pöksyt revetä. Tänä ja eilen aamuna lähdettiin aikasin lenkille tai oikeastaan vaan lähi puistoon tai jonkinlainen avoin läntti se vaan taitaa olla. Siellä aivan kaikessa rauhassa möngittiin lumessa ja juostiin kovaa. Oli kiva olla nauttimassa lumisateesta ihan rauhassa kun kaikki muut tuntuiva vasta nousevan sängystä. Harmi vain ettei kamera ole tarttunut aamuisin matkaan. Viikonloppuna voisi ottaa kunnon lumirieha kuvia.
Tänään käytiin iltalenkillä iidan ja poikien kanssa piiiiiitkällä laajalammella asti. Osmo rukalle kertyi jo alkumatkasta hurjat lumipallot tassuihin. Ainekin golfpallon kokosia olivat. Pidettiin aina nyppimistaukoja, jotta käveleminen hieman helpottaisi. Selvittiin hienosti kuiteskin kotiin.
Jotain pitäisi keksiä tassuihin, että lenkit ei kuitenkaan noin vaivalloisia olisi. Mikähän olisi paras ratkaisu, tossut vai auttaako vaan jos karvat leikkaa lyhyiksi? Emmi puhui myös jostain silikoonisuihkeesta joka estää lunta tarttumasta.Isoimmat kökkäreet tippui jo rappukäytävässä. Tovi meni kyllä noitakin mönttejä sulatellessa suihkussa.

Pitkästä aikaa

2008-11-18T17:39:00.004+02:00

Huh onpa hävettävän pitkä aika kulunut viime kirjoituksesta. Vaihteeksi hirmuisesti on taas tapahtunut. Harmi ettei ole tullut kaikesta kirjoitettua kun muisti ei meinaa nyt toimia.

Agilityn osalta ollaan pidetty taukoa. Lokakuussa käytiin kahteen otteeseen kentällä, mutta Åsan kanssa tuntui oleman hieman kommunikaatio ongelmia ja meikällä keskittyminen hakusessa. Mieli tekisi kovin päästä kokeilemaan taas pitkästä aikaa, mutta koulu ei oikeen meinaa jättää aikaa millekkään mukavalle.

Osmonaattori on tehoharjoitellut häkissä oloa. Häkistä on tehty nukkumapaikka ja sinne saa kaikkea mukavaa herkkua aina välillä pureskeltavaksi. Hirmuisen hitaasti ollaan edetty ja hieman jo edistyttykkin. Åsa hakeutuu häkkiin mielellään puhailemaan omiaan ja nukkumaan. Suljetussa häkissäkin mukisematta menee jo pieniä aikoja.

Juoksuja ei ole vielä näkynyt. Pientä vinkkiä kai siihen suuntaan on jatkuva merkkailu lenkeillä ja urokset hieman haistelleet perään. Ainekin Soolo, mutta Soolon tutkasta ei ihan aina voi olla kovin varma. Itseä hiukan jännittää, kun juoksuista ei ole minkäänlaista kokemusta. Jonkilaista murkkuikä-hormoni-mörkö-kautta ollaan jo kuitenkin koettu. Parin viikon ajan portaat oli suunnattoman pelottava juttu, vaikka niitä on kuitenki 9viikkoisesta asti menty, metsässä vastaan tulee pelottavia puskia ja tänään tappava sateenvarjo. Minun mielikuvitukseni ei sovi kovin hyvin yhteen Osmon pelottavien puskien kanssa metsälenkillä. Kovaa tullaan loppumatka.
Onneksi ollaan saatu Mikkeliin lenkkeilyseuraa Iidasta ja pojista ettei ihan rapakuntoon jouduta. (Lähinnä me kaksi jalkaiset.)

Heinolassa ollaan myös reissailtu ahkerasti bussilla, kerran jopa jouduttu osmostakin maksamaan.

Meillä alkoi nyt pieni miksi sitä nyt voisi kutsua, kurinpalautus kuulostaa kovin inhottavalta, mutta pienimuotoinen sellainen. Åsa on ollut todella huomion keskipisteenä jatkuvasti, jonka vuoksi se on hieman alkanut dominoimaan ja olemaan todella vaativa. Osaksi varmaan tästä syystä reenaamiset on mennyt penkin alle, kun en ole saanut kontaktia. Osmo on haistattanut pitkät. Nyt pistetään sääntöjä hieman uusiksi. Jatkuva huomiointi jätetään pois ja selvennetään sitä kumpi hihnaa oikeastaan taluttaa. Minulle tämä on todella vaikeaa. Paijailu kun oli niin mukavaa, mutta mukavaa on myös se, että koiruus tottelee ja aikaa voi viettää myös monella hieman kehittävämälläkin tavalla :D

Ainiin viime torstaina aamulla huomasin Åsan vasemman silmän olevan aivan täynnä virheää rähmää ja silmä aivan punainen. Onneksi päästin lääkäriin samana päivänä ja 10 päivän antibiottikuuri päälle. Lääkkeet on hyvin auttanut, toivottavasti ei vaan saada tuosta riesaa. Osmo vei pisteet kotiin lääkärikäynnistä kun oli todella nätisti vaikka ties millä pinseteillä tökittiin silmää. Samainen käynti vei myös mamman tiliä heikompaan suuntaan kun lääkäritädit rouhaisi pussista 65e.

LOMA!

2008-10-15T20:58:00.008+03:00

Hiphei huomenna alkaa meillä syysloma! Suuntaamme Heinolaan, missä varmaan viihdytään koko loma. Suunnitelmissa on paljon lenkkeilyä ja tapaamisia sekä suunntaan Kouvolaan, missä kenties päästään reenaamaan. Lomalla saan myös käyttööni äidin ompelukoneen ja vanha pieni fleece takkini kokee muodonmuutoksen ja siitä tulee osmolle takki reeneihin ja kylmille ilmoille näin aluksi ennen kuin ostetaan jokin tosi hyvä kunnon takki.
Loma suunnitelmia hieman rajottaa kun Osmo ei oikein suostu olemaan missään yksin eikä metallihäkkikään tunnu pidättelevän sitä niin minnekään ilman sitä ei oikein voi mennä ellei hoitopaikkaa löydy. Viime viikolla Åsa tosiaan joutui olemaan tunnin uudessa häkissä. Kotiin tultuani häkistä oli katkottu kaksi pystypinnaa ja ovet olivat mutkalle taipuneet. Koiruus olisi takuulla tullut ulos häkistä jossain vaiheessa. Oltiin harjoiteltu häkkiä, mutta se ei vielä vissiin oikein ollut Osmon mielestä kiva paikka. Nyt teho harjoitellaan häkin käyttöä, että se kestäisi vielä jonkin aikaa.

Miten tälläisestä pienestä

on voinut tulla tälläinen hurjimus, jota ei edes metalli pidättele :)
(vaikkei se todellisuudessa ole suuri vain 10kg)

Kerrassaan hupaisaa.

2008-10-09T21:29:00.003+03:00

Voitteko kuvitella, että Osmon kanssa voitettiin tuollainen koirakko!? :D Oltiin ja tehtiin kaikki niin kuin ei pitäisi. Pukeuduttiin tiimiväriimme mustaan, joten koiran erotti vallan mainosti minua vasten ja Osmon seisontakin oli selkä pyöreänä ja takajalat tuskin osuivat maahan aina välillä :D Mahtoi tuota viereistä tyttöä hiukan nakertaa!

Kehien kingi!

2008-10-07T19:18:00.004+03:00

Mikkelissä järjestettiin sunnuntaina 5.10 Match Show mihin Åsan kanssa osallistuttiin. Ensimmäistä kertaa lähdettiin kokeilemaan. Kummallakaan ei ollut mitään hajua kuinka seistään ja kuinka kehässä pitää kulkea. Puntit tutis kummallakin. Ilmoittauduttiin ryhmään pennut alle 1v ja alle 45cm. Ryhmässä oli 30 pentua. Kehään mentiin ensiksi pareittain ja meidän pariksi sattui pikkuinen villakoira. Osmo antoi oikein hienosti tuomarin katsoa hampaat ja tutkia muuten. Saatiin punainen nauha :D Seuraavaksi mentiin kehään yhtäaikaa kaikkien punaisen nauhan saaneiden koirien kanssa. Joukossa oli hulluja robotti koiria, jotka osasivat poseerata tuomarille ja olivat kuin kivestä veistettyjä. Ja sitten me oltiin osmon kanssa hyppiviä pomppivia istuvia ja kaikkea mahdollista. Onneksi ei oltu aivan yksin vaan pikkuinen chihu Nemo oli myös yhtä kokenut konkari. Siinä sitten kieputtiin kehää ympäri ja seistiin ja seistiin ja seistiin, tai ainekin yritettiin. Nameja kului ja paljon. Pikkuhiljaa kanssakilpailijoita alkoi tipahdella ja jokaisen kohdalla hämmästeltiin että vieläkin pysyttiin mukana. Lopuksi oli enää neljä parasta jäljellä ja ME oltiin edelleen mukana :D:D Kaikkien yllätykseksi tuomari tuli ojentamaan meille punaisen ruusukkeen! Ei vissiin ihan sukkia oltu tai siis osmo. Kyllä siitä taitaa vielä tulla näyttelytähti. Palkinnoksi saatiin hirmuisesti herkkuja ja kätevä boxi papanoille. Voiton takia jouduttiin vielä jäämään odottamaan Besti in Show kehää :D:D:D , missä oli kuulemma mukana jo joku valio koirakin. Keskittymiskyky alkoi herpaantua hihnan molemmissa päissä, mutta tsempattiin. Osmo kuitenkin päätti ilmaista mielipiteensä tekemällä pökäleet kehään palkintojen viereen :) Kehässä koiria oli kahdeksan, joista neljä tiputettiin yhtä aikaa joten päästiin jaetulle 5.sijalle! Aika hyvin ekalta näyttely kerralta.
Laitan kuvia nättelystä galleriaan kun emmi otti paljon makeita kuvia.

Aika ylpeä olin kun Åsa osasi olla rauhallisesti muiden koirien kanssa alku hösäyksen jälkeen.

Edistystä hiphei!

2008-10-04T20:22:00.003+03:00

Taas on viime päivityksestä hirmusti aikaa, joten juttuja on taas kertynyt kerrottavaksi.

Kolmisen viikkoa sitten käväistiin reenaamassa Iidan ja poikien kanssa. Mukana oli uusi hienon hieno lelu sukista ja tennispallosta tehty. Lelu olikin niin mainio, että päästiin aikalailla eroon namipalkkauksesta. Aikaisemmin osmo ei ole oikein innostunut mistään lelusta niin paljon, että sen perään juokseminen kävisi palkkauksesta. Mutta tämäpä taisikin olla taikasana, superhieltä haisevat sukat. Nami! Reenattiin hyppyjä yhdellä ja kahdella hypyllä, että åsa alkaisi lukemaan niitä ja se alkoikin jo sujua. (Apua en muista enempää mitä kaikkea tehtiin.) Ainekin keppejä reenattiin paljon.

Sitten viikonlopuksi lähdettiin heinolaan ja tiedossa oli tiukalla aikataululla menemistä. Perjantaina oli sovittu tärskyt serkkuni 5kk vanhan bokseri Maxin kanssa. Suunnattiin koirapuistoon ja kiesitys sai alkaa. Osmo nautti täysin rinnoin siitä, kun oli ketterä ja pääsi härnäämään hieman kömpelömpää maxia. Laittelen galleriaan kuvamateriaalia. Åsa oli leikkien lopuksi kauniissa kunnossa kun maxin kuolaamaan turkkiin oli hierottu hiekkaa, harmi että kamera ei suostunut tässä vaiheessa enää toimimaan. Väsyneinä lähdettiin kotiin lepäämään ja syömään. Illalla jaksetiin vielä lähteä lotan ja mellin kanssa "pienelle" iltalenkille. Virtaa riitti ainekin karvaisemmassa versiossa meistä.
Lauantaina herättiin aikaisin ja lähdettiin vierailemaan Tainalla ja austraalianterrieri Topilla. Tämä se vasta hauska tuttavuus olikin kun pikku terrierissä riitti vauhtia ja virtaa. Takapihalla vedettiin semmoista rallia että! Ja valkoisista sukista ei ollut tietoakaan! Osmo pomotti aika hirmuisesti Topia, mutta Topi ei ollut moksiskaan. Tästäkin vierailusta saatiin hieman kuvia, harmi vaan että tainan kamera teki temput ja kaikkein parhaimmat kuvat tuhoutui. Iltapäivällä jaksettiin vielä lähteä käymään Emman ja Epun kanssa lenkkeilemässä myllyojalla. Mistähän kummasta tuo pieni kiskoo virtaa itseensä.

Seuraavana viikonloppuna åsalla oli edessä yökyläilyä "mummolassa" kun itse suuntasin Helsinkiin seuraamaan agilityn MM-kisoja kolmeksi päiväksi. Vautsivau mitä menoa siellä oli. Viikonlopun aikana kertyi hyviä, vähän erikoisia ja mahdottomiakin tavoitteita :D Sekä intoa todella paljon. Matkalta tarttui mukaan myös häkki terminaattorille, kun niin halvalla sai.

Eilen oli koulusta vapaapäivä ja iida sattui olemaan yötä niin lähdettiin aamulla kohti hallia. Nyt tuntui kunnolla, että reenatiin agilityä koska päästiin menemään hyppy hyppy putki hyppy hyppy yhdistelmää :D Pienen hiomisen jälkeen mentiin sitä oikein hyvin! Hypittiin myös kolmea hyppyä kaaressa, mentiin putkea, pussia ja keppejä. Kepitkin saatiin menemään suht kapealla kujalla. Lopuksi kokeiltiin vielä takaa kiertoa, joka onnistui ensimmäisellä kerralla hämäävän hyvin, mutta palatiin pian maanpinnalle. Itse olin aivan läkähdyksissä ja kunto tuntui olevan aivan pohjalukemissa. Jotta tuon maantiekiitäjän perässä tulen pysymään pitää alkaa hieman hiomaan tätä omaa kuntoa :) Ensiviikolla toivottavasti päästään lisää taas reenaamaan kun lukkari ainakin vaikuttaisi lupaavalta.

Sydämentykytyksiä

2008-09-11T19:24:00.003+03:00

Osmon kanssa ei sitten koskaan pääse olemaan tylsää. Eilen käytiin lenkillä, lähdettiin oikein kunnolla reippailemaan Kalevankankaalle. Osmolla oli vauhtia pöksyissä pienen kylän verran ja se kiesitteli täysin rinnoin purun pehmeillä hiekoilla. Hirmuinen vauhti päällä mentiin alikulkutunnelista, josta ulos tullessa osmo päätti lähteä kiipeämään rinteen reunaa ylös tunnelin päälle. Tunnelin päällä oli kohtalaisen vilkas liikenne, joten paniikissa kiljun tunnelin suulla osmoa tulemaan takaisin. Neiti Etsivä onneksi päättää totella ja lähtee tulemaan takaisin, mutta ei kuitenkaan samaa polkua tunnelin suun reunaa pitkin vaan suoraan tunnelin korkeimmalta kohdalta. Vauhtia oli taas hitusen liikaa, mutta osmo sai kuitenkin juuri ja juuri pysäytettyä vauhtinsa tunnelin suun reunalle. Onneksi, sillä muuten olisi pikkuinen tippunut kolmisen metriä maahan. Eikä mun pesäpalloilijan taidoilla olisi koppia saatu. Ja oltiin kuitenki jo lenkin puolivälissä, joten jos jotain olisi pahasti sattunu niin olisi kunto joutunut koetukselle kun olisi koettanut kotiin päästä ripeästi. Pikkuinen kuitenkin onneksi tuli alas reunaa pitkin! Mutta kyllä sai muutamassa sekunnissa pulssin nousemaan taivaaseen ja ties millaisia pelottavia ajatuksia mieleen. Osmo kyllä pitää valppaana tempauksillaan.

Tänään käytiin reenaamassa ja seurana oli Emmi tyttöjensä kanssa. Osmo oli jo kotona täpinöissään kun sanoin että lähdetään reenaamaan. Meille oli annettu tehtäväksi harjoitella hyppyä yhdellä hypyllä, että osmo osaisi alkaa hakemaan hyppyjä. Nooh vaihtelevalla menestyksellä onnistuttiin. Kait muutama hyvä suorituskin saatiin. Mamman sormet on ainekin täysin syöty, nameina kun oli kinkkusuikaleita. Vaikea on erottaa koska kinkku loppuu ja sormi alkaa. Sitten harjoiteltiin vielä sylkkäreitä ja kokeiltiin poikkaria. Niihin oli hyvä lopettaa kun ne onnistui aikas mainiosti :) Osmolle oli myös hyvää harjoitusta keskittyä omaan suoritukseen kun Emmi meni Vilman kanssa toisella puolella samaan aikaan omia juttuja. Lopuksi Osmo pääsi ottamaan osaa isojen tyttöjen leikkiin. Ja tytöthän pisti Osmoa kuusi nolla menemään. Pikkuinen sissi ei millään luovuttanut vaikka se oli aina painin alimmaisena. Rättiväsyneinä lähdettiin kotiin tekemään puuroa.

Ainiin osmo on vihdoin ottanut kasvussa edistystä. Painoa on 9kg ja korkeutta noin 41cm (tuo korkeus kyllä ei ole kovin varma, mutta jotakin tuollaista luokkaa) Aika pikkuinen tirrikkä se vielä on. Käytiin myös ostamassa Osmolle uudet hienot Hurtta Collection valjaat. Saatiin hirmusti kehuja Mustissa ja Mirrissä kun mannekiini antoi pukea valjaita kovin nätisti.

Reeniä

2008-09-05T17:01:00.002+03:00

Todella yllätän itseni kun saan päivitystä aikaiseksi näin pian!

Eilen lähdettiin sitten koulun jälkeen hallille. Käytiin ehkä hitusen lyhyemmällä alkulämpällä kun aluksi oli ollut suunnitelma. Esteitä laittaessa totesin taas kuinka punttisali tekisi hyvää, näillä naruilla kun aitojenkin kanto tuppaa olemaan työlästä. Tässä vaiheessa ainekin tuli jo lämmin, osmokin sano mielipiteensä miten esteet tulee laittaa siirtämällä rimoja. Se olisikin kun se oppisi auttamaan kantamisessa. Meille oli luvassa kolmen hypyn suoraa, putkea, pussia, keppejä ja hyppyrinkiä. Putki pussi ja kepit menivät vallan mainiosti! Lopussa keppien välikin oli jo hirmu kapea. Hyppyrinki ei ihan sujunut niin kuin olin toivonut. Päästiin aina pari hyppyä, kerran kait kolmekin peräkkäin. Osmon mielestä hyppyjä ei kait voi olla peräkkäin kuin kaksi. Kolmen hypyn suorallakin se aina toisen jälkeen tulee vierelle. Saatiin tätäkin korjattua. Lopuksi taiteiltiin meijän sylkkäreillä ja poikkareilla, ainekin kehujen mukaan oltiin vissiin reenattu ne ihan oikein :)

Meitsi kävi myös hukkiksen kanssa kokeilemassa vaikeampia juttuja. Tällä kertaa ei sitten millään meinannu sujua. Piti tehdä välistävetoja, tovin jauhamisen jälkeen alkoi sujua ja en ollut enää niin solmussa. Sormet oli kovilla kun hukka ja osmo on hitusen herkuille persoja.

Iida kävi välissä soolon kanssa ja otettiin hitusen mallia kuinka kuuluu mennä. Ehkä vielä joku päivä. MM-kisoista pitää myös imeä kaikki mitä irti saa, takuulla ainekin intoa kilokaupalla.

Lisäilen uusia kuvia galleriaan jahka kerkiän. Iida sai kivoja uusia otettua, vaikka sen mielestä ne on liian raikeisia.

Tänään ollaan osmiksen kanssa vaan makoiltu. Itsellä hirmuinen räkätauti ja kait kuumettakin sekä osmo muuten vaan rättiväsyny. Nyt voitaisiin suunnistaa iltalenkille, aamulla jäi hieman lyhyeksi kun itse ei kyennyt pystyssä olemaan.

Yksin kotona

2008-09-03T20:02:00.000+03:00

Tätä päivitystä on taas useamman viikon ajan työstetty mielessä, mutta nyt vasta sain aikaiseksi aloittaa. Yllättäen kun vaihtoehtona olisi ollut koulutehtävät.

Osmon joutui pari pari viikkoa sitten tiukkaan paikkaan kun lähdin Tampereelle yöksi ja Osmon piti jäädä äidin luokse Heinolaan. Päivä ja ilta oli mennyt mukavasti, mutta uni ei meinannut tulla vasta kuin aamuyöstä. Pieni meinasi ratketa liitoksistaan kun seuraavana päivänä tulin takaisin. Tämä oli vasta pientä harjoitusta, koska edessä olisi viikon ero kun mie suunnistin Bulgarian auringon alle. Åsa oli kerennyt jo kertomaan mielipiteensä Heinolassa yksinjäämisestä sillä aikaa kun äiti haki minua linkkuasemalta. 15min aikana neiti remontoija oli raapinut oven viereisiä listoja, nakertanut itse ovea, pureskellut pöytäliinaa ja ikkunalautaa, raapinut tapettia ja repinyt verhon alas. Ja tietysti tyhjentänyt täyden aktivointipallon. Äidillä oli aikamoinen viikko edessä.
Äiti onneksi sai viikon kuitenkin vapaaksi niin Osmon ei tarvinnut hirmuisesti aikaa yksin viettää. Viikon jälkeen kun aamuyöstä saavuttiin kotiin ovesta pihalle juoksi tunnistamattoman suureksi kasvanut ympäriämpäri pomppiva karvakasa. Oli vissiin ikävä molemmilla. Itse painelin suoraan nukkumaan kun lentokoneessa ei oikein uni tullut. Osmo päätti vartioida pääni vieressä tiukasti tuijottaen etten vain häviä minnekään. Jonkun ajan kuluttua se onneksi rauhoittui ja kävi kainaloon pötköttämään. Osmo oli loman aikana tottunut aika luksukseen kun oli öisin saanut itselleen puolikkaan parisängystä :) Keskiviikkona illalla suunnattiin heti takaisin Mikkeliin, sillä koulu olisi alkanut jo maanantaina. Kotona ollaan onneksi päästy sopuun siitä kuinka yksin jäädessä ollaan. Silloin tällöin on ehkä hieman postissa tulleiden laskujen kulmia nakerrettu. Osmokin tietää että laskut ei ole kivoja. Ja osmo myös huolehtii siitä ettei rahaa mene postimyyntivaatteiden tilaamiseen tuhoamalla kuvastot!

Huomenna olisi edessä agilityreeniä koulun jälkeen. Iida tuo aamulla pojat tänne päiväksi ja sitten iltapäivällä suuntaamme alkulämpälle kalevankankaalle ja sitten huristellaan kentälle. Tänään laitoin jäsenhakulomakkeen menemään KooKoo99:lle ja maksettiin liittymismaksu niin voidaan sitten käydä useammin reenaamassa. Kenties jo viikonloppuna saadaan päivitettyä kuinka saatiin reenattua ja jos saataisiin kameraankin pari uutta kuvaa.

Minne kesä hävisi

2008-08-05T20:24:00.000+03:00

Nyt on jo elokuu. Hirmuisesti on ehtinyt tapahtua eikä mitään olla vielä saatu ylös. Vanhat sivut häiritsivät toimimattomuudellaan eikä sinne tehnyt enää mieli kirjoittaa, joten koko loppu kesältä on jäänyt päivittämättä kuulumisia. Tai oikeastaan mikä kesä?! Taisi muutama lämmin päivä olla ja silloinkin jouduin olemaan töissä ja åsa sisällä...

Mutta siis tähän asti tapahtunutta: Åsa on kohta 6kk! Vasta se oli sellainen pikkuinen 8 viikkoinen pallero. Ei se vieläkään iso ole, mutta silti. Viimeisimmän eläinlääkärikäynnin mukaan 8kg. Siitä on tullut jo aika fiksu :) Tosin selkeästi murkkuikä alkaa painaa päälle ja hormoonit alkaa hyrräämään. Saa nähä kuinka fiksu sitten kykenee olemaan. Ollaan saatu opeteltua maahanmeno, nyt pysyy jo pitkään paikallaan vaikka menen kauemmaksikin. Uusi opettelun aihe on muiden koirien ohittaminen. Hirmuinen räksyttäminen on alkanut. Muutaman kerran ollaan onnistuttu namien kanssa ohittamaan oikein nätisti, mutta lukuisat muut kerrat ovatkin olleet katastrofaalisia. Kaikki on minusta kiinni, en joko huomaa tarpeeksi ajoissa vastaantulevia tai sitten en tarpeeksi hyvin ota tilannetta haltuuni. Mutta tästä ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin. Kyllä me vielä joku päivä tää osataan.

Ollaan käyty myös vähän opettelemassa lisää agilityä huippuohjaajamme iidan kanssa. Eräänä heinäkuun lauantaina pakattiin töiden jälkeen kimpsut ja junalla puksutettiin Kouvolaan. Ensimmäinen kerta junassa meni oikein mainiosti. Perille päästyämme starttasimme nipan kohti treenikenttää. Se taisi olla 13 auto jolla ajan. Oli aivan mahtavaa päästä taas opettelemaan. Kentällä oli todella hienot välineet pentutreenausta varten. Åsa vaikutti oikein mahtavalta piskiltä. Mentiin putkea, keppejä, pikkupikku a:ta keinua rengasta ja puomia. Hauskaa tuntui olevan åsalla tai ainakin vauhtia ja tarmoa riitti ja itselläkin hurjan hauskaa. Vaikeinta oli koettaa keksiä käskyjä eri esteille. Vuorotellen reenaamaan pääsi åsan lisäksi tutut reenikaverit soolo ja hukka. Reenien jälkeen suunnattiin pienten vastoinkäymisten kautta kotio pitsojen ja elokuvan kera. Ilta levättiin ja aamulla virkeinä lähdettiin uudestaan kentälle reenaamaan. Taas opittiin hirmu paljon ja tällä kertaa meillä oli mukana valokuvaaja joka näpsi hirmuisesti mukavia kuvia! Sunnuntaina illalla oli aika nousta linkkuun ja suunnata Heinolaan missä vietettäisiin loput vapaapäivät. Taisi reenit hieman pikkuista väsyttää kun nukahti hetkessä syliin ketarat kohti taivasta :)

Tuon viikonlopun jälkeen ollaankin vietetty aika rauhaiseloa. Välillä kotona pikkujuttuja reenailtu, mutta yksin on aika tylsää. Toivottavasti pian saadaan Iida ja pojat Mikkeliin niin päästään porukalla harjottelemaan. Muutamia kertoja ollaan käyty Heinolassa missä ollaan päästy lenkkeilemään Lotan ja Mellin kanssa, mielelläni kävisin useammin!
Vielä olisi kaksi viikkoa töitä, tai oikeastaan puolitoista ja sitten mamma suuntaa Bulgariaan aurinkoa ottamaan ja åsa pääsee viikoksi äidin luokse hoitoon tai mummolaan kuten äiti itse sanoo :D:D

Uudet sivut

2008-08-05T18:04:00.000+03:00

Päätettiin osmon kanssa siirtyä kokonaan kirjoittelemaan uudelle sivustolle kun vanha ei oikein ottanut toimiakseen. Vaikka hyviä dataajia oltiinkin, ei kuitenkaan tarpeeksi taitavia että lopputulos olisi itseä miellyttänyt. Nyt on helpompaa kun ei tarvitse kuin kirjoittaa :D

Ulkoasu vielä hakee muotoaan. Tänään oli päivä, milloin kaikki valinnat tuntuivat ylitsepääsemättömän vaikeilta. Kiitokset taas iidalle, joka jaksoi olla mukana pohtimassa!

Tuosta aikaisemmasta löytyy kaikki aikaisemmat kirjoitukset. Siinä on vielä vanhojen sivujen jäljiltä välilyönnit vähän miten sattuu, mutta joku päivä tästä ryhdistäydyn ja korjaan ne.

Kaikki vanhat

2008-08-05T17:57:00.000+03:00

Päivitystä 26.6.2008

Eipäs olla pitkään aikaan ehditty päivittämään. Töissä on pitänyt kiirettä ja muu vapaa-aika on mennyt reissaamiseen heinola mikkeli välillä. Paljon on taas tapahtunut. Muutama viikko sitten neiti päätti, että päivisin on tyhmää olla yksin. Tästä joutui kärsimään sängyn kulma ja meikkipussi. Olin hurjat neljä tuntia töissä ja sillä aikaa sänkyyn oli ilmestynyt mukavan kokoinen reikä ja täytteitä oli revitty ulos. Kenguru oli myös jotenkin taiteillut itsensä pöydälleni ja sieltä kiskonut meikkipussukan alas. Vetoketjun neiti oli pureskellut pirstaleiksi jonka jälkeen oli päässyt käsiksi kyniin ja muihin värkkeihin. Yhden ainoan kynän oli kokonaan syönyt muita vain maistellut. Menetys ei sinänsä ollut suuri, sillä olen tunnetusti niin kova meikkaamaan :D Se pussi oli kyllä hieno ja se harmittaa.

Päätin rakentaa koiruudelle häkin. Rautakaupasta löytyi sopiva lehtien kompostointiin tarkoitettu aitaus. Kokosin sen ylpeänä ja ajattelin tuon jos jonkin pitävän koiruuden kurissa. No laitettiin aitaus testaukseen. Ensimmäiseksi neiti etsivä löysi tiensä ulos yksinkertaisesti nostamalla aitausta ja ryömimällä alitse. Lisättiin painoa, jotta nostaminen olisi mahdotonta. Yhä edelleen neiti etsivä löysi tiensä ulos. Asetuin väijymään nurkan taakse ja selvisi, että neiti etsivä kiipeää kuin pieni apina aitauksen yli. Seuraavana päivänä oli haettava uusi pakkaus ja tehtävä katto aitaukseen. No nyt pysyi pikkuinenkin sisällä. Huuto tosin oli järkyttävää. Häkki on ollut käytössä nyt muutamia viikkoja ja koiruus on saanut reunat mutkille, katkottua pieniä osia ja nyt viimeisimmäksi revittyä irti kokonaisen poikkiriman. Edessä oli juhannus torstai ja 9h työpäivä. Häkki ei olisi kestänyt enää sellaista, joten totesin parhaaksi siirtää pikkuisen vessaan päiväksi. Kaakelit on kestävämpiä. Siellä pikkuinen on ihan tyytyväisesti odotellut päivät. Aluksi hieman nurisee, mutta tottuu pian. Ainakin nyt toistaiseksi se viettää päivät siellä, vaikka työlästä onkin joka kerta tyhjentää wc kaikista värkeistä. Katsotaan koska uskallan kokeilla jättää pikkuista päiväksi taas omaan huoneeseeni.

Juhannus vietettiin mökillä, tai ilta vain. Tarkoitus oli jäädä yöksi, mutta oli hyvä päätös lähteä yöksi kuitenkin kotiin. Neiti etsivä oli nimittäin maistellut oton pihvien marinaadia, mikä sai sitten aamuyöstä aikaan oksennuskekkerit. Juhannuksena oli mukava kirmailla metsässä varsinkin kun seurana oli Melli-neiti.

Juhannuksen jälkeen maanantaina suunnattiin Turkuun Sinin luokse. Tarkoituksena oli ajaa kesäturkki. Saavuttuamme ja åsmon toivuttua ensijärkytyksestä alkoi riekkuminen Klaaran ja Ulpun kanssa. Ulkona neiti innostui Ulpun innostamana juoksemaan paljon putkea ja lopuksi löytyi myös uusi mahtavan hauska versio juosta ja tasapainoilla putken päällä. Tämä temppu opetettiin myöhemmin myös muille :) Kylään oli tulossa myös Åsan siskot, harmi kun veljistä kukaan ei päässyt. Aloitimme trimmauksen ennen kuin muut ehtisivät tulla. Trimmaus meni mielestäni todella hyvin. Koiruus oli alku tappeluiden jälkeen yllättävän nätisti. Itsekkin sain kokeilla, mutta haastavaa se oli. Saa nähdä kuinka kauan tulee ensimmäinen yksin trimmaaminen kestämään. Mutta ainakin toistaiseksi jätän vielä koneen hankkimisen. Trimmauksen jälkeen Åsa alkoikin olla jo todella puhki ja uusi lookki tuntui oudolta niin se vain tykkäsi makoilla sylissä.
Neljän jälkeen tulivat muut pennut ja menimme ulos. Åsa jaksoi hetken aikaa touhuta muiden kanssa, mutta lopuksi oli mukava vain seurailla muiden touhuja
sylistä. Oli todella mukavaa päästä näkemään muita pentuja. Kaikista löytyi paljon samoja piirteitä :D Illalla äiti tuli kaupunkipäivän jälkeen hakemaan ja
lähdimme kotia kohti. Matkaan lähti myös uudenkarhea peti, jossa takuulla saa makeat unet. Pikkuinen oli aivan sippi, mutta suostui nukahtamaan vasta kun
pääsi syliin matkustamaan. Galleriasta löytyy muita kuvia Turun reissulta.
Tiistai päivä menikin sitten nukkuessa ja lusmuillessa. Koiruus ei millään halunnut lähteä ulos, ainoastaan vain pakolliset pissat
ja sitten äkkiä sisään. Ajattelin tuon johtuvan vain väsymyksestä. Mutta käytös jatkui vielä keskiviikko aamunakin Mikkelissä ja rupesin miettimään mahtaako
pikkuista "hävettää" uusi turkki ja kun se tuntuu niin oudolta vielä. Töistä tultuani kaivoin vaatehuoneesta vanhan topin ja sitä hieman muokkailin ja tein
aikas hienon paidan åsmolle. Uusi paita päällä lähdettiin sitten kokeilemaan iltalenkkiä ja kylläpä nyt kehtasi :D oikein polleana pisteltiin menemään. Loppu
matkasta otettiin paita pois ja enää menoa ei haitannut mikään. Idea paitaan tuli kun ostin töistä hyvässä alennuksessa olleen heijastinliivin syksyä varten.

Tänään harjoiteltiin kotona hieman takaa kiertoa kun energiaa tuntui piisaavan. Nyt se onnistuikin jo todella hienosti kaukaakin. Teki selkeästi hyvää antaa
idean hieman "hautua mielessä". Pikkaisen koetettiin myös maahan menoa ja pari hienoa suoritustakin tuli jo. Åsa on alkanut myös lenkillä hihnassa vetämään
kun tähän asti on todella nätisti mennyt. Siihen haluan puuttua heti, täytyy vain kysellä ensiksi hieman neuvoja :)
Ainiin vielä sen olen harmikseni huomannut, että vaikka sivuja katselisikin Mozilla Firefoxin kautta ne saattavat silti olla vinksallaan. Oikeasti ollaan
osattu tehdä ihan hienot ja toimivat sivut. Jos sivut ovat vinksallaan niin se johtuu sitten vain näytönkoosta tjs. :D

Agilityä ja yo-juhlia 2.6.2008
Viime viikon keskiviikkona pääsimme taas huippuohjaajamme kanssa kokeilemaan uusia temppuja. Tällä kertaa mentiin vauhdilla jo pitkä suora putki ja hieman
mutkaputkea. Kahden hypyn suorakin meni loistavasti. Näiden lisäksi kokeilimme hieman tassujen alla puomin päälyosaa. Koiruus ei ollut moksiskaan mistään
vaan vauhtia riitti kun namipalat kiilsi silmissä. Hurjan reenin jälkeen kävimme läheisessä purojoki jutussa viilentymässä. Tai siis koiruudet kävivät, itsehän
kykenen veteen vasta elokuun puolella :) Åsa haki innokkaasti keppiä kauempaakin ja sai jopa vettä pelkäävän Soolon pulahtamaan. Taisi käydä hieman egon
päälle kun tälläinen tirriäinen oli rohkeampi. Kokeilitiin uudestaan ryhmäposeerausta ja onnistuikin tälläkertaa ilman että Åsalla on tuhatmäärin virikkeitä
nenänsä edessä. Torstaina oli viimeinen koulupäivä ja illalla pakattiin kamat ja suunnattiin Heinolaan juhlia viettämään.
Juhlissa tavattiin 2kk vanha komistus Maxi. Åsa otti kaiken irti kun pääsi pikkuista pyörittämään. Aika surutta se jyräsi toista kumoon ja hyppi yli kun
vauhti ei ollut vielä ihan yhtä kova molemmilla. Mutta eipä mene kauaa kun Maxi bokserista kasvaa komistus joka todella jyrää meidät :) Juhlissa tavattiin
paljon uusia ihmisiä ja käyttäytyminen oli yllättävän rauhallista. Ainoastaan kerran jäähylle joutui laittamaan autoon kun pikkuneiti oli omatoimisesti
painellut sisään tuulihattuja maistelemaan. Viikonlopun aikana käytiin myös pitkiä mettälenkkejä mellin ja epun kanssa, höyryjä sai päästellä spurteilla ja
vedessä pulahtaessa.
Sunnuntaina koitti paluu Mikkeliin. Ja koska kesätyöt alkoivat, alkoi myös koiruudella totuttelu pitkiin päiviin sillä enää en pääse kesken päivää pissattamaan.
Tänään ensimmäisenä päivänä kestettävänä oli 6h ja pikkuinen kestikin sen oikein hyvin. Pissat tehtiin vasta ulos. Nyt aluksi päivät ovat lyhyempiä, mutta
juhannusta kohden pahenee. Varsinkin juhannusviikon torstaina on kovat paikat kun 9h ja päälle kun ottaa huomioon matkat pitäisi kestää. Uskon kyllä, että
sekin tulee menemään hyvin, koska koiruus kestää öisinkin yli 9 tuntia. Päivittelen myös kuvia galleriaan keskiviikon agilitystä ja yo-juhlista, jahka vaan
saadaan Iida kiinni.

Ja rotuhan oli villakoirakissaespanjanvesispanieli 25.5.2008
Meikäläisenhän pitäsi lukea tenttiin, mutta mielekkäämmin aika kuluu näin :) Eilen lenkillä pikkuneiti kävi pulahtamassa kunnolla veteen. Aikaisemmin
laavulla oli vain hieman kahlailtu, mutta nyt keppiä heitellessä puoliksi vahingossa tulikin syvempää ja oli pakko uida. Pikkuinen on kuin synnynnäinen
mestari. Siitä vasta riemu ratkesi kun jatkettiin matkaa ja märällä turkilla pääsi pyörimään neulasiin, sammaleen ja hiekkaan. Tunne ei ollut yhteinen :D

Tässä lähipäivinä kun olen lueskellut muistiinpanoja koiruudella on ollut tapana hypätä tuolille syliini ja siitä nousta etutassujen varaan ikkunalaudalle
tähystelemään. Tänään neiti päätti mennä kokonaan ikkunalaudalle istumaan ja makoilemaan. Tovin jouduin miettimään onko tuon karvakasan alla sittenkin pienen
pieni kissa, ehkä ne oikeasti onkin maukkiksen kanssa serkuksia :) Ja se mummeli joka lenkillä vastaan tullessa totesi Åsan suloiseksi kissaksi taisi nähdä
mitä karvojen alla oikeasti piilee.

Kokeilemassa agilityä! 19.5.2008
Pitkään olimme tästä puhuneet, mutta vasta nyt löytyi aikaa lähteä hallille. Intoa puhkuen lähdimme aamulla 9 hallille. Koiruus ei ehkä niin innokkaana,
koska joutui ensimmäistä kertaa auton takapaksiin. Selvittiin kuitenkin hengissä hallille. Ohjelmassa oli Åsan tutustuttamista putkeen ja hyppyjen siivekkeiden läpijuoksuun.
Ja varsin hienosti kaikki meni, nameilla saa ihmeitä aikaan. Hirveästi hommaa helpottaa kun pikkuinen on niin kovin rohkea. Kun päästiin jutun ytimeen niin
vauhtia piisasi. Aika pitkän putken juoksi makeasti läpi ja kahden hypyn suoran :D Oltiin niin ylpeitä! Meidän agility harrastuksen mahdollistaa myös samainen
henkilö joka avustaa meitä näissä sivuissa. Onneksi ollaan saatu tuollainen likka meijän personaltraineriks! Meikäläinen pääsi myös kokeilemaan hieman
vaikeampia juttuja Hukan kanssa. Ei ihan niin menestyksekkäästi mennyt kuin aina toivoisi, mutta kyllä se lopuksi sitten taas ihan mukavasti onnistui. Kotiin
päästyä oli niin pienempi kuin isompikin neiti väsyksissä, toisella vain oli mahdollisuus jäädä kotiin loikoilemaan kun toisen suuntana kouluun puuduttavalle
tunnille. Kamera oli kyllä mukana, mutta harmi ettei sitä muistettu käyttää ja käsiäkin taisi olla hieman liian vähän.

Ensimmäinen päivitys 16.5.2008
Vihdoinkin saatiin sivut valmiiksi. Harmi ettei aivan alusta asti olla päästy päivittämään. Pieniä vikoja voi löytyä paljon, mutta toivottavasti kokonaisuus
toimii. Aina kun jokin iso tai pienempikin ongelma löytyy otetaan yhteyttä htmlmuruun, joka auttaa meidät selviämään ongelmasta kuin ongelmasta. Suuri
kiitos sivuista kuuluukin siis Iidalle! <3>